8/2020

Aureskosken Kaskisten höyläämön DIY-linja käynnistettiin

Tammisto yhtiöiden Aureskosken Jalostetehdas Oy:n Kaskisten höyläämöllä käynnistettiin 300 metriä pitkä jalostuslinja juhlallisesti runsaan kutsuvierasjoukon seuratessa 22. syyskuuta. Linjalla tuotetaan jalosteita asiakaspakkauksissa pääasiassa vientiin.

Juuri avatulla linjastolla sahatavarasta pilkotaan, höylätään ja pätkitään rimoja ja muita tarvikkeita mainituille kohderyhmille. Tuotteet päätyvät myyntiin rautakaupoille, rakennustarvikeliikkeille ja verkossa myytäviksi.

Verkkokauppajakeluun tarvitaan lyhyitä pituuksia ja pieniä paketteja. Jalostetut puutuotteet pakataan muutaman kappaleen nippuihin, jotka edelleen ladotaan trukkilavoille kuljetettaviksi myymälöihin. Tuotteet ja paketit merkitään asiakaskohtaisilla viivakodeilla sekä brändeillä. Höyläyksen sivutuotteet jalostetaan eristeiksi, kuivikkeiksi ja energiaksi. 

 

 

Meri- ja rautatieyhteydet houkuttelivat

Täysin automatisoitu linja nostaa Kaskisten yksikön kapasiteettia 60 000 kuutiometriä vuodessa. Koko tuotanto menee tässä vaiheessa vientiin. Tehtaan sijainti on logistisesti ihanteellinen Kaskisten modernin syväsataman alueella. Sinne on hyvä rautatieyhteys ja jalosteet voidaan kuljettaa suoraan tehtaalta laivoihin trukeilla. Kaskisten työstölinja on lajissaan Suomen ainoa.

– Tämän automaattilinjan käyttöönotto ei ollut aivan helppo tehtävä, mutta viime kuukausien loppukirillä se saatiin toimimaan ja käynnistettyä toimituksia varten ajoissa. Kaskisten laitos sijaitsee aivan vientisatamassa ja se vastaa hyvin viennin haasteisiin. Puun kysyntä on lisääntymässä ja kaupan logistiikka muuttumassa. Nyt avattu linja vastaa hyvin verkkokaupan tarpeisiin ja verkkokauppa vaikuttaa olevan yksi tärkeimpiä kauppatavan muutoksia myös puutavara-alalla. Täältä meillä on suora laivayhteys Englantiin, kertoi Kaskisten yksikön johtaja Juha Palonen, joka antoi erityiskiitokset Markku ja Susanna Heinoselle työpaikkojen luomisesta Kaskisiin.

Tammisto yhtiöiden viisi vuotta sitten silloiselta Finnforestilta ostama Kaskisten höyläämö työllistää nyt yli 20 henkilöä, joista käynnistetyllä linjalla kymmenen henkilöä. Tulevaisuudessa tarvitaan ainakin kymmenen työntekijää lisää käyttöasteen kasvaessa. 

Noin 1300 asukkaan kaupungissa työpaikkojen määrä on jo merkityksellinen ja kaupunginjohtaja Minna Nikander onkin tyytyväinen siihen, että lähes seitsemän vuotta sitten suljettu tehdas avattiin uudelleen viisi vuotta sitten ja osa menetetyistä työpaikoista on saatu takaisin.

Tammisto yhtiöiden toimitusjohtaja Markku Heinonen totesi meri- ja rautatieyhteyksien olleen merkittävä tekijä Kaskisten yksikön hankinnan perusteena. – Olen yrittäjätaipaleeni aikana aina uskonut puutuotteiden mahdollisuuksiin. Aloitimme muutaman hengen voimin kuormalavojen valmistajana. Vuonna 1992 pääsimme Japanin markkinoille pihatuotteiden toimittajana. Hyvällä työporukalla ja uusilla innovaatioilla yhtiö lähti nopeaan kasvuun, Heinonen kertoi yrityksen alkutaipaleesta.

Vuonna 2013 yritys osti UPM:n sulkeman Aureskosken tehtaan Parkanosta ja vuotta myöhemmin Metsä Groupilta Kaskisten höyläämön, maalauslinjan sekä Kolhon kyllästämön Mänttä-Vilppulassa. Näiden sijoitusten ansiosta Tammisto-yhtiöiden jalostuskapasiteetti on yhteensä yli 500 000 m3 vuodessa. Yritysryhmä työllistää 150 henkilöä ja liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa. – Nyt ollaan tässä ja uusi jalostuslinja käynnissä. Uskon siihen, että sen koko kapasiteetti saadaan käyttöön tulevaisuudessa ja lisää työntekijöitä laitokselle, kertoi Markku Heinonen juhlayleisölle.

 

 

Kansanedustaja Paula Risikko käynnisti linjan

Paula Risikko sai kunnian painaa linjan käynnistysnappia juhlallisessa avajaistilaisuudessa. – Metsä ja puu ovat tärkeät Suomelle. Menestyksen juuret Suomessa ovat puussa, joka on kautta historian ollut kansan hyvinvoinnin lähde. Ympäristöystävällisille puutuotteille paistaa aurinko. Vaikka paperin käyttö vähenee, uusia puutuotteita kehittämällä puun asema säilyy. Puutuotteiden ja puurakentamisen globaali kasvu on huikea ja siitä riittää osa meillekin. Jos USA:ssa on Piilaakso, niin meillä on Puulaakso. Kannattaa myös muistaa metsän tarjoamat muutkin hyödyntämismahdollisuudet: marjat, sienet, eläimet, virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset. Täällä Suomessa me olemme jo hoksanneet nuo metsän edut.

 

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori totesi puheessaan, että Markku Heinonen iski oikeaan saumaan oikeaan aikaan. – Mekaaninen puunjalostus ei ole helppo laji – Metsäteollisuuden mukaan ”väärässä” paikassa jalostaminen ei kannata, vaan arvoketjun rakenne ratkaisee jalostuksen sijoittumisen sinne, missä suhteellinen kilpailuetu on kokonaisuutena korkein. Taskulaskinta kannattaa käyttää jalostuksen sijaintia suunnitellessa, kertoi Merivuori faktoja toimialan erityispiirteistä. – Puutuoteteollisuuden viennin arvo on kolme miljardia euroa ja siitä sahateollisuuden osuus vajaa kaksi miljardia. Tänä vuonna arvot tulevat laskemaan noin 20 prosenttia.  Toisaalta nyt on käynnissä puutuotteiden renessanssi. Tähän viittaa myös EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka vähän aikaa sitten totesi, että rakentaminen voidaan saada hiilipäästäjästä hiilen sitojaksi puutuotteita käyttämällä. Puutuote vastaa terveys ja ilmastotavoitteisiin hyvin – ala kasvaa nopeammin kuin muut alat, jatkoi Merivuori tilannekatsaustaan. 

 

– Toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan joustavuutta ja osapuolien toisiensa arvostamista alan työmarkkinoilla. Polttoaineverotuksen nosto oli huono juttu toimialalle erityisesti kuljetuskustannuksissa, joita sahateollisuudessa on paljon. Valtiovalta toimii osittain epäoikeudenmukaisesti tukipolitiikassaan jakamalla avustuksia joillekin yrityksille toisten jäädessä ilman. Kilpailuneutraliteetti olisi tärkeää toimialalle. Pandemioista huolimatta puunjalostus pelaa hyvin ja alan arvostus pitäisi saada sille kuuluvalle tasolle. Kautta historian Suomen pärjääminen on perustunut metsään ja puun hyödyntämiseen. Kaskisten linja on hyvä esimerkki, missä pääosin kotimaisella teknologialla tuotetaan uusia tuotteita vientiin, esitti Merivuori Sahateollisuuden toiveita valtiovallalle. 

 

 

Mikko Peltovirta

 

Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Puumies-lehdestä 8/2020.

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Seuraa Puumiehiä sosiaalisessa mediassa

Kategoriat