Peruskoulun päättävien nuorten aktiivisuus hakeutua puuseppäopintoihin on ollut jyrkässä laskussa viime vuosina. Hakijamäärän notkahdus on johtanut koulutusohjelmien lakkauttamisiin. Pitääkö olla huolissaan ja mistä muutos oikein johtuu?
(Kuva: Arto Anetjärvi (oik.) opastaa ensimmäisen vuoden hienopuuseppäopiskelija Konsta Savolaista pöydän valmistuksessa.)
Puualaa vaivaa osaajapula, eivätkä nuoret hakeudu enää perinteisiä kädentaitoja vaalivaan puusepän koulutukseen, joten kyllä – alan tulevaisuudesta on syytä olla hieman huolissaan. Saman huolen jakaa pitkän linjan puuseppätyön lehtori Arto Anetjärvi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Ikaalisissa sijaitseva Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (Ikata) kouluttaa osaajia erikoisaloille. Koulutusta on järjestetty paikkakunnalla jo vuodesta 1953. Oppilaitoksessa voi suorittaa taideteollisuusalan artesaanin perustutkinnon peräti 14 eri ammattialalla. Yksi aloista on hienopuusepäntyön koulutusohjelma, jossa opiskellaan laaja-alaisesti taitoja ja käytännön valmiuksia toimia puualan työtehtävissä. Hienopuusepät ovat puuntyöstön ja esinevalmistuksen ammattilaisia, joiden osaamista tarvitaan puusepänalan yrityksissä, huonekalu- ja rakennustarvikeliikkeissä sekä ohjaustehtävissä. Osa työllistää itsensä yrittäjinä.
ARTO ANETJÄRVI on toiminut alalla opettajana yli 30 vuotta. Hän havahtui nuorien opiskelijoiden vähäiseen määrään, kun ammatillisen koulutuksen Taitaja SM-kilpailuun ei saatu enää edustajia. Kilpailun yläikäraja oli 19 vuotta. Viimeisten neljän vuoden aikana kilpailussa ei ole ollut enää yläikärajaa. Ikatalla puuseppäopiskelijoiden keski-ikä on kivunnut 29 vuoteen ja opiskelijoista suurin osa on ammatinvaihtajia. Peruskoulun penkiltä kouluun hakeutuu enää muutamia opiskelijoita, tällä hetkellä hienopuuseppälinjalla opiskelee kaksi 16-vuotiasta. Aloituspaikkoja on 16.
Anetjärvi näkee suoran yhteyden nuorten hakijoiden kaikkoamisen ja vuonna 2014 toteutetun peruskoulun käsityöopetuksen uudistuksen välillä. Kädentaitojen opetus (tekninen työ ja käsityö) niputettiin yhdeksi monimateriaaliseksi käsityöaineeksi ja samalla yhtenäistettiin alojen opettajakoulutus käsityön aineenopettaja -nimikkeen alle. Nykyisin teknistä työtä voi opiskella ainoastaan valinnaisena aineena peruskoulun 8. ja 9. -luokalla. – Nuoren on vaikeaa innostua alasta, jos hänellä ei ole missään vaiheessa mahdollisuutta tutustua tekniseen työhön ja sen eri osa-alueisiin riittävällä tasolla, Anetjärvi summaa. Aiemmin 8.–9. -luokilla teknisen työn valinnaiseksi aineeksi ottaneet peruskoululaiset olivat ehtineet opiskella sen perusteita kolmannesta luokasta lähtien. Lähtötaso on nyt täysin erilainen ja opiskelu joudutaankin aloittamaan takamatkalta aiempaan verrattuna.
Mitä asialle voisi tehdä ja miten nuoret saisi kiinnostumaan puuseppätyön koulutuksesta? Anetjärvi näkee, että keskustelua aiheesta syytä pitää yllä. Yksi monista tavoista tuoda asiaa esille on aktiivinen osallistuminen Opetushallituksen toimikunnissa. – Koulutus, kulttuuri ja viestintä -ennakointityöryhmän ja taideteollisuusalan työelämätoimikunnan aloitteessa tuodaan esiin taide- ja taitoaineiden merkitys tulevaisuuden osaamistarpeiden kannalta. Siinä myös kiinnitetään huomiota näiden opetusta ja koulutusta koskeviin kehitystarpeisiin ja tuodaan esiin huolia liittyen erityisesti käsityönopettajien saatavuuteen ja osaamisen kehittämiseen, Anetjärvi kertoo. -Aloitteessa myös esitetään, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa taide- ja taitoaineiden oppimistulosten sekä käsityön opettajien koulutuksen tuottamien valmiuksien arvioinnin, hän lisää. Lisäksi tarvitaan esilläoloa alan keskeisissä tapahtumissa, kuten esimerkiksi Puumessuilla, joka kasvattaa omalta osaltaan koulutuksen tunnettuutta. Yritysten ja oppilaitoksen välisen yhteistyön ylläpitäminen on tärkeää, jotta tekijät ja työnantajat saadaan kohtaamaan.
HIENOPUUSEPPÄTYÖN KOULUTUKSESSA opetellaan työstämään massiivipuuta sekä suunnittelemaan ja valmistamaan tuotteita. Hienopuuseppä tuntee puun polun sahalta valmiiksi tuotteeksi, eri työvaiheet ja puuntyöstössä tarvittavat perinteiset sekä uusinta tekniikkaa hyödyntävät menetelmät.
Toisen asteen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp), jonka suorittamiseen kuluu noin kolme vuotta. Tutkintoon sisältyy 145 osaamispistettä ammatillisia tutkinnon osia sekä 35 osaamispistettä yhteisiä tutkinnon osia. Aiemmin hankittua osaamista voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, jolloin opiskeluaika lyhenee. Esimerkiksi ylioppilastutkinnolla opiskeluajasta putoaa pois puolisen vuotta yhteisien aineiden osalta. Hyväksilukuja on mahdollista saada myös työkokemuksesta.
– Haluamme tarjota mahdollisimman laajan osaamispohjan, jolla on hyvä ponnistaa työelämään. Työelämässä tehtävät voivat olla huomattavasti kapea-alaisempia keskittyen vain tiettyyn erikoisosaamiseen tai prosessiin. Laaja-alainen pohja tuo kuitenkin leveämmät hartiat toimia monenlaisissa paikoissa, mikä on tärkeää opiskelijan työllistymisen ja työllisyyden turvaamisen kannalta, Anetjärvi huomauttaa ja lisää vielä lopuksi: – Jokaisen opiskelijan valmistuminen ja todistuksen jakaminen on minulle juhlapäivä.
———
Lue artikkeli kokonaisuudessaan uudesta Puumies-lehdestä 1/24. Linkki näköislehteen (vaatii kirjautumisen – käyttäjätunnukset jäsenille ja lehden tilaajille, voit tilata omasi oheisen näköislehti-linkin kautta).