10/2021

Kuusi tuo joulun

Parhaiten Veikko Lamminaho muistaa lapsuuden jouluistaan kuusen tuoksun. Kaikista tuoksuista juuri se tuntui tuovan joulun.

–Ehkä se myös osaltaan sai kiinnostumaan joulukuusen viljelystä, Lamminaho pohtii.

Ensikosketuksensa joulukuusikauppaan Lamminaho sai parikymppisenä, metsätalousinsinööriksi opiskellessaan.

–Moni opiskelija teki taimikonhoitotöitä opintojen rahoittamiseksi, ja jostain mieleeni tuli joulukuusten myynti.

Lamminaho ehdotti metsänomistajille vaihtokauppaa: raivuupalkaksi hän saisi kerätä taimikosta joulukuusia, jotka myisi tukkuostajalle ja koteihin.

–Innostuin joulukuusista niin paljon, että tein samalla sopimuksella joulukuusikauppaa vielä jonkin aikaa valmistumiseni jälkeen.

Elettiin 1990-luvun alkupuolta, ja valtaosa myyntikuusista oli luonnon kuusia. Joulukuusen kasvatus vasta orasti.

Vuosikymmen myöhemmin Lamminahon ajatukset palasivat jälleen joulukuusiin. Hän oli hankkinut Viitasaaren Keihärinkoskelta metsätilan ja pohti, miten metsänkasvatuksen alkuvuosikymmenten taloudellista tulosta voisi kohentaa.

–Perinteisessä metsätaloudessa taloudellinen tuotto on ensiharvennukseen asti melko mitätön. Kasvatat 40 vuotta ja saat alle euron puulta. Mietin, että joulukuusten viljely voisi olla mukavaa. Ainakin kuoleman odottelu sujuisi joutuisammin, kun olisi jotain tekemistä.

Nykyään Lamminaho viljelee joulukuusia yhteensä 5,5 hehtaarilla, Viitasaarella ja kotitilallaan Korpilahdella.

Joulukuusiperinteen alkua ei tiedetä. Erään tarinan mukaan joulukuusen keksi Martti Luther. Uskonpuhdistaja ihastui lumiseen kuuseen, jonka yläpuolella oli tähti, niin paljon, että toi sen kotiin lapsilleen. Toisen tarinan mukaan joulukuusi on kotoisin Latviasta, jonne Mustapäiden veljeskunta toi sen 1500-luvulla.

Suomeen joulukuusiperinne saapui 1800-luvulla. Ensimmäinen tieto joulukuusesta on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta. Myöhemmin joulukuusiperinnettä levitti 1863 perustettu Jyväskylän seminaari, jossa alettiin joulun alla viettää omia kuusijuhlia. Toden teolla joulukuuset yleistyivät vasta 1900-luvun alussa.

– Suomessa joulukuusi on jo nimensä mukaisesti aina kuusi, ja lähes aina metsäkuusi, Picea abies. Muualla Euroopassa puhutaan laveammin Christmas treesta, joulupuusta, joka voi olla kaukaasian pihta, mustakuusi, pihta, kataja tai vaikka sypressi.

Siinä missä kotimaisen kuusen eurooppalainen serkku kasvaa tuuheaksi kartioksi vain kevyellä latvaverson käsittelyllä, vaatii metsäkuusi viljelijältään jatkuvaa hoivaa istutuksesta lähtien. Ensimmäisinä vuosina taimien ympäriltä on poljettava niitä tukahduttava heinä ja raivattava lehtipuuvesakko.

Neljän, viiden vuoden iässä alkaa leikkuu-urakka, joka on vuosittain toistettava niin pitkään, kuin kuusta kasvatetaan. Latvakasvain leikataan 15–30 sentin mittaiseksi ja oksankärkiä muotoillaan niin, että puusta tulee tasainen. Viljelyn lopuksi siistitään vielä kuusen tyveltä kuivat oksat.

– Joskus hymyilyttää, kun tuttavat kyselevät, että mitenkäs kuusibisnekset sujuvat. He saavat tämän kuulostamaan niin kepeältä. Oikeasti tästä ryynäämisestä on kepeys kaukana.

Vaikka kuusten leikkuu ei oksasaksia kummempia työkaluja vaadikaan, muiden investointien määrä yllätti viljelijän itsensäkin.

– Raivaussahoja ja moottorisahoja tarvitaan useampia. Kuusten liikuttelu vaatii maastokäyttöisen traktorin tai mönkijän sekä kuljetusvaunun. Lisäksi myyntipaikoilla on oltava pussituskoneet. Ensi kesänä olisi vielä tarkoitus rakentaa kalustolle konehalli.

Maria Latokartano

Lue lisää Veikko Lamminahosta ja joulukuusten viljelystä Puumies-lehdestä 10/2021

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Kategoriat