Lundia haluaa pitää huonekalujen valmistuksen Suomessa, mutta komponenttien valmistajia on vaikea löytää keskikokoisten verstaiden sulkiessa oviaan. Siparila Oy aloittaa Lundian huonekalujen teollisen valmistamisen tänä keväänä Kajaanissa.
ON SANOTTU, että Lundia ja Mari-paita ovat suomalaisuuteen kuuluvia brändejä, joista suuret uudistushenkiset ikäluokat eivät hevillä luovu. Mutta ovatko he myös höveleitä maksamaan suomalaisesta työstä ja brändeistä, jotka ovat muodostuneet osaksi käyttäjien identiteettiä?
Lundian toimitusjohtaja Michaela von Wendtin mukaan yhtiö on tehnyt oikeita ratkaisuja valitessaan suomalaisen valmistajan Lundian huonekaluille. Sinituote-konserniin kuuluva huonekaluvalmistaja ja -myyjä Lundia Oy on tehnyt viime vuosina vajaan kolmen miljoonan euron vuosiliikevaihtoa. Lundia kasvaa, mutta se ei ole yksin: esimerkiksi rautakaupoilla myynti kasvoi 3,8 prosenttia vuoden neljänneksellä.
Vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosluvut antavat osviittaa siitä, että Lundia menee eteenpäin mukavaa vauhtia. – Meillä on ihan hyvä tilauskanta, von Wendt kertoo.
KOTIMAISUUS ON Lundialle tärkeä arvo, mutta yhtiö on yllättynyt siitä, miten vaikea suomalaisia tekijöitä on löytää. Kotimaisia puutyöntaitajia on yhä vähemmän, ja nyt koronapandemian vuoksi kenties vielä vähemmän. Suomalaisen massiivipuukalusteiden tuotannon jatkuva supistuminen on tullut tiensä päähän, eikä keskikokoisia, päälle parikymmentä henkilöä työllistäviä verstaita ole enää kuin jokunen, ja osa niistäkin on heikossa hapessa. – Vielä opiskellessani Pohjanmaa oli keskikokoisia yrityksiä pullollaan, von Wendt muistelee.
Lundia, joka tarvitsee kymmeniätuhansia komponentteja vuosittain, sai vuosi sitten keväällä ikäviä uutisia. – Pitkäaikainen toimittajamme ilmoitti, että he ajavat tehtaansa alas, eivätkä jatka Lundia Classic -osien toimitusta enää vuodenvaihteen jälkeen, von Wendt kertoo.
Hätähuutomainen julkinen kirje, jonka von Wendt kynäili, on ollut siunauksellinen. Se on paitsi luonut kontakteja, myös herättänyt yleistä keskustelua puusepän alasta ja sen tulevaisuudesta.
Haasteista huolimatta Lundialla on monta syytä, miksi se ei halua viedä alihankintana tapahtuvaa tuotantoaan ulkomaille, vaikka ainakin Puola olisi ollut varsin reaalinen vaihtoehto. Yhtiö haluaa pitää kiinni kotimaisuudesta, suomalaisten työllistämisestä ja lyhyistä kuljetusmatkoista. Suomessa alihankkijoiden toimitusvarmuuteen voi luottaa.
Viime kesän kiihkeän yhteistyökumppanin metsästyksen jälkeen huutoon vastasi potentiaalinen tavaratoimittaja Kajaanista. Se paljon puhuttu “hinta” kotimaiselle työlle kuitenkin johti siihen, että Lundia karsi tarjontaansa, tuoteportfoliotaan.
LUNDIAN PÄÄTÖS VALMISTAA huonekaluvalikoimansa Suomessa otettiin Kajaanissa vastaan avosylin. Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka uskoo, että yhtiö pystyy vastaamaan kansainväliseen kilpailuun.
Paljon on muuttunut. Tehdashallissa pomojen roolikaan ei ole enää aivan entinen. – Kehitämme jatkuvasti tuotantoamme. Meillä ei esimerkiksi ole perinteistä työnjohtoa ollenkaan vaan työntekijät toimivat itseohjautuvasti tehdaspäällikön alaisuudessa.
Lue juttu kokonaisuudessaan Puumies-lehdestä 4/2020.
Reijo Holopainen
