7/2021

PuuPete ohjaa hukkapuun hyötykäyttöön

Määrärahojen vähennys kirpaisee peruskouluissa ympäri Suomen ja teknisen työn tunneilla puuraaka-aine on usein havusahatavaraa. Samaan aikaan monessa puusepänliikkeessä jää puuta yli, joka päätyy useimmiten energian tuotantoon.


PuuPete-hanke saattaa teknisen työn opettajat ja puusepänliikkeet yhteen seitsemällä paikkakunnalla. Jos pilottihanke ottaa hyvin tulta alleen, pyritään saamaan yhteistyötä kaikkialle Suomeen, missä vain kiinnostusta on. Samalla viedään puualan tuntemusta kouluihin, minkä toivotaan lisäävän nuorten hakeutumista puualalle. Puusepänteollisuudessa on pula ammattitaitoisista tekijöistä, joten yrityksille hankkeeseen mukaan lähteminen saattaa maksaa takaisin myöhemmin uusina työntekijöinä.


Kurikassa hankkeeseen mukaan on lähtenyt Senkki Oy. Jurvan taajamassa sijaitseva yritys on keskittynyt sopimusvalmistukseen. Massiivipuuvalmistajalla on useita päämiehiä, joista muutama iso tuo pääosan liikevaihdosta.


Toimitusjohtaja Pasi Mäenpää lähti mielenkiinnosta mukaan PuuPete-hankkeeseen. – Hankkeen tarkoitusperä on hyvä, sillä kädentaitojen häviäminen on surullista ja lasten luovuus on vähentynyt, Mäenpää pohtii. Hän on tyytyväinen, jos Senkin ylijäämäpuu auttaa oppilaita koulussa kokeilemaan uusia puulajeja ja löytämään kokeilemisen ja osaamisen ilon.


Senkki käyttää pääosin koivua, tammea ja saarnia tuotannossa. –Käytämme tuotannossa pieniäkin paloja, mutta silti hukkapuuta syntyy, hän kertoo. Yrityksessä hukkapuu menee lämmitykseen. – Ongelmia tuottavat kovat puulajit kuten tammi ja saarni, joiden murskaaminen energiantuotantoon vaatii energiaa, ja jossa murskat ovat lujilla.


Jurvan yhtenäiskoulussa teknisen työn opettajalla Mikko Kallionsivulla on jo suunnitelmia Senkiltä tulevan puun varalle. Hän kehuu oppilaitaan, jotka ovat innokkaita teknisten töiden tunneilla. – Uskon, että innostus vielä lisääntyy puutöitä kohtaan, kun työstettäväksi tulee erilaisia puulajeja.


Kallionsivu hankkii puun paikallisilta sahoilta ja jälleenmyyjiltä. Hän on tietoinen paikkakunnan käsityöhistoriasta ja haluaa pitää sitä yllä myös koulussa. – Pyrimme tekemään kaikki puutyöt massiivipuusta.


Kallionsivu jakaa Mäenpään huolen kädentaitojen vähentymisestä. – Teknisen ja tekstiilityön tunteja on opetussuunnitelmassa enää keskimäärin yksi tunti viikossa seitsemännellä luokalla. Siinä tulee kiire ensin opetella ja sitten tehdä mitään isompaa työtä, hän harmittelee.


Jurva tunnetaan perinteisesti puuseppäpitäjänä, mutta ammattiin opiskelevat täytyy matkustaa puolen tunnin päähän Kurikan keskustaan, jossa Sedulla voi opiskella puuseppälinjalla. Sieltä valmistuville löytyisi töitä läheltä. – Töitä on vaikka kuinka paljon, kollegoiden kanssa kun keskustelee, niin aina nousee keskusteluihin työvoimapula, Pasi Mäenpää toteaa.


Työvoimapulaan PuuPete-hanke toivookin pitkän kautta vaikuttavan. – Kummiyritysten kautta edistetään puunjalostuksen osaamista peruskouluissa ja lisätään toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedotusta puun käytöstä, Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Janne Liias sanoo. Hankkeella on tarkoitus myös saada toimialaa näkyvämmäksi. – Tärkeää on hankkeessa tiedottaminen ja myönteisen julkisuuskuvan lisääminen toimialalle, Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Jouni Silvast lisää.


PuuPete-hanke on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima yhteistyökumppaneinaan Puuteollisuusyrittäjät ry ja Teknisten aineiden opettajat TAO ry. Pilotointiin on lähtenyt seitsemän yritystä ja peruskoulua Hämeenlinnasta, Joutsenosta, Kurikasta, Lahdesta, Paimiosta, Raaseporista ja Riihimäeltä. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Hanna Luoma

Lue lisää PuuPete-hankkeesta Puumies-lehdestä 7/2021

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Kategoriat