Vaikka Venäjän Ukrainassa aloittama sota loppuisi tänään, rakentamisen maailma on jo muuttunut. Kuinka paljon ja kuinka lopullisesti, sitä ei vielä kukaan tiedä.
Iso pallo on lähtenyt pyörimään. Sota on nostanut koko rakentamisen hintalappua merkittävästi. Puun saatavuus ei olekaan ongelmista suurin, sillä asiantuntijat uskovat, että Venäjältä aiemmin saadut materiaalit pystytään globaalisti korvaamaan ajan kanssa. – Eurooppa ei tarvitse venäläistä puuta, sillä Venäjä on kääpiö verrattuna metsävaroihinsa, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.
Sen sijaan rakentamisessa, myös puurakentamisessa, käytettävien raaka-aineiden, kuten teräksen, alumiinin, bitumin, eristeiden ja lasin saatavuus on heikentynyt ja monien tuotteiden hinnat ovat nousseet sodan alkamisen jälkeen jyrkästi. Lisäksi yritykset taistelevat materiaalien ja komponenttien saatavuusongelmien kanssa. – Materiaalivirtojen hankintakanavat ovat muuttuneet radikaalisti. Tehtailla ja tukkukaupoissa on kädet täynnä töitä, kun yhtäkkiä pitää etsiä täysin uusia logistisia ketjuja, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola kertoo.
Rakennusalan yritykset kohtaavat uusia ja yllättäviäkin haasteita päivittäin. Ukraina on valkoisen saven merkittävä tuottaja, joten esimerkiksi kylpyhuonelaattojen saatavuus on sodan vuoksi heikentynyt.
Vaikutukset yltävät myös työvoiman saatavuuteen. – Meillä oli Suomessa 2 000 ukrainalaista rakennusmiestä ja keskieurooppalaisissa kuljetusfirmoissa on ollut merkittävän paljon ukrainalaisia kuskeja. Nyt miehet ovat jättäneet työnsä ja lähteneet puolustamaan maataan, Mikkola kertoo.
MERIVUORI JA MIKKOLA uskovat, että sodan pitkittyessä vaikutukset rakentamiseen syvenevät kesälomien jälkeen. – Meneillään olevat rakennusprojektit saadaan varmasti vietyä loppuun, syksyllä tilanne voi olla täysin toinen. Syksyn rakentamishankkeet ovat vaarassa siirtyä tai peruuntua, sillä rakennusmateriaalien hinnannousun ja saatavuusongelmien vuoksi yrittäjien on vaikea tehdä tällä hetkellä tarjouksia tuleviin hankkeisiin, Mikkola sanoo.
Puun asema rakentamisessa säilyy varmasti, kunhan rakennusmarkkina vetää. – Puun saatavuudella ei ole rakentamisen kehittymiseen valtavaa roolia, mutta rakentamisen kehittymisellä on iso rooli puun käyttöön syksyllä ja myöhemmin, Mikkola kiteyttää.
Sodan vaikutuksia sahatavaramarkkinoille ei voi ohittaa. Merivuori on laskenut, että Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat myyneet EU-maihin ja Britanniaan noin 10 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa vuosittain ja kolmen maan osuus koko Euroopan sahatavaratoimituksista on kymmenen prosenttia. – Erityisesti ongelmiin ovat joutuneet tietysti ne yritykset, jotka ovat keskittyneet Venäjän osuuteen, Merivuori sanoo.
Suomessa tilanne koskettaa eniten niitä metsäteollisuusyrityksiä, jotka ovat käyttäneet Venäjältä tuotua koivukuitua esimerkiksi kartongin ja paperin valmistamiseen. Metsä- ja energiateollisuus toi viime vuonna Venäjältä puuta Suomeen 9,3 miljoonaa kuutiometriä, josta koivukuidun osuus oli 44 prosenttia.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kertoo koivukuidun käyttäjien pohtivan nyt, pystytäänkö raaka-ainetta hankkimaan Suomesta, Baltiasta tai Ruotsista. – Tai voidaanko koivukuitua korvata tietyissä tuotteissa jollain muulla raaka-aineella, kuten esimerkiksi männyllä, Niemi kertoo.
