Veisto Oy:n viimeisin ja suurin CLT-hanke valmistui syyskuussa. – Uuden C-rakennuksen rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2021, ja viimeiset henkilöt muuttivat toimistoihin syyskuun viimeisellä viikolla, toimitusjohtaja Markku Rautio kertoo. Uudessa rakennuksessa sijaitsevat henkilöstötilojen lisäksi tuotannon toimistotilat sekä neuvotteluhuone. Uusien henkilöstötilojen tarve oli Raution mukaan rakennushankkeen liikkeellepaneva voima. Miehille ja naisille on omat suihku-, sauna- ja saniteettitilat, sekä pukuhuoneet, joista löytyy kaappeja yhteensä 140 henkilölle. Toimistoissa työskentelee tällä hetkellä 10 henkilöä.
Rakennus on kooltaan 550 neliömetriä, ja se on lattiaa ja väliseiniä myöten CLT:stä valmistettu, minkä vuoksi rakennuksessa on rossipohja. – Rakennus on teräspaalujen päälle rakennettu, minkä ansiosta vältyttiin suuremmilta maanmuokkaustöiltä pihassa. Sen lisäksi pystyttiin minimoimaan betonin tarve perustuksessa, Rautio kertoo. Molemmat seikat vähensivät merkittävästi rakentamisen hiilijalanjälkeä, ja myös rakentamisen kokonaisaika lyheni. Teräspaalutusta Veisto oli käyttänyt jo autokatoksessa, jossa se oli havaittu toimivaksi. Teräspaalut asennettiin ulkoseinällä 4,5 metrin ja sisäpuolella 3,5 metrin välein. Rakennuksen suunnittelusta vastasi Rakennuskonsultointi K-Suunnittelu Oy
– Pohjatöiden jälkeen rakensimme pihassa kattoelementit valmiiksi odottamaan asennusta, pääurakoitsijana toimineen Rakennusyhtymä Putkinen Oy:n toimitusjohtaja Jari Putkinen kertoo. Putkinen on vastannut myös aiemmista Veiston rakennustöistä, joten yrityksellä on jo kohtalainen kokemus CLT-rakentamisesta. CLT-elementit rakennusta varten tulivat Oy CrossLam Kuhmo Ltd:ltä, jossa ne oli valmiiksi työstetty haluttuihin mittoihin läpivientejä, ikkuna- ja oviaukkoja myöten. Ulkoseinien ja lattioiden elementit ovat 200 mm, väliseinien 140 mm ja laipion elementit 100 mm paksuja.
CLT-elementtien saavuttua Veiston tontille kului 16 päivää siihen, kun rakennuksessa oli vesikatto päällä. – Asennus sujui suunnitelmien mukaan, mihin vaikutti ratkaisevasti se, että CrossLamilta tulleet elementit olivat millimetrin tarkasti työstettyjä, Putkinen kehuu. Elementit kiinnitettiin toisiinsa ruuveilla. Ikkunat ja väliovat toimitti Jeld-Wen Oy. Toimistotilojen LVIS-asennukset vietiin välikattoa pitkin, mutta henkilöstötiloissa ne laskettiin välikaton alapintaan.
Veistolla on oma pelletti- ja hakevoimalaitos tontillaan, mutta uuden rakennuksen lämmitys hoidetaan maalämmöllä. Kaikissa rakennuksen sisätiloissa on lattialämmitys laattalattian alla. Rakennuksen alle jätettiin 800 mm tuuletusväli, ja lattian ulkopintaan asennettiin Isoverin 100 mm tuulensuojavillalevyt.
Rakennuksen sisällä käytävien seinät ja katto on käsitelty Osmo Colorin luonnon kasviöljyihin ja vahoihin perustuvalla puuvahalla, mikä tekee pinnasta huokoisen, hengittävän ja samalla hieman vaalentaa puun ominaista väriä. Muissa tiloissa seinät ja katot on jätetty käsittelemättä. Laipioihin on kiinnitetty Ecophon-akustiikkalevyjä pehmentämään ääniä. Ulkopinta on käsitelty sävytetyllä Tikkurilan Valtti Colorilla vastaamaan Veiston värejä.
Uusi C-rakennus sitoo hiilidioksidia 350 tonnia, mikä vastaa Veiston henkilöstön 1,5 vuoden autoilun päästöjä. Vaikka Veisto näyttääkin hyvää esimerkkiä puun käytössä teollisuusrakentamisessa, ei puun käyttö ole Raution mukaan yrityksellä automaattinen valinta rakennusmateriaaliksi. – CLT-elementit tarjoavat ekologisuuden lisäksi kustannustehokkaan ratkaisun toimisto-, asuin- sekä julkiseen rakentamiseen. Meidän kokemuksemme mukaan tämän ratkaisun neliöhinta jää varmasti halvimmaksi kaikista vaihtoehdoista niin rakennustavan kuin materiaalien puolesta, Rautio kertoo.
Juuri valmistunut C-rakennus ei hyvin todennäköisesti tule jäämään Veiston viimeiseksi puusta valmistetuksi rakennukseksi. – Kolmas torni varaosa-automaatteja varten tullaan hyvin todennäköisesti rakentamaan CLT:stä, ja siitä tulee edellisiä isompi ja hieman korkeampi, Rautio paljastaa.
Petri Puttonen
Lue lisää Veisto Oy:sta Puumies-lehdestä 9/2021
