Usein peräänkuulutetaan puun jatkojalostusasteen nostamista Suomessa. Tottahan se on, että jalostetuotteiden osuuden soisi kasvavan, sillä jatkojalostetusta tuotteesta jää enemmän euroja sekä yritykseen että Suomeen.

Kevään eristäytymisen ja tapahtumaperuuntumisten jälkeen kesällä toivo heräsi – jospa koronapandemia on selätetty ja toista aaltoa ei tulekaan.

Kevätkauden viimeisen Puumies-lehden teemana on puun käyttö rakentamisessa. Tässä lehdessä pääsemme kurkistamaan esimerkkeihin puun soveltumisesta mitä erilaisimpiin kohteisiin.

Tässä lehdessä on paljon ympäristöasiaa. Aihe on minulle tärkeä, sillä taustani niin pitkän linjan partiolaisena kuin lukioajan luontokerholaisena ajoi minut aikoinaan osaltaan Metsätalolle metsänhoitajaoppiin. Pro gradu -tutkielmanikin käsitteli 90-luvun ympäristönsuojelun kuumaa puheenaihetta paperinkierrätystä ja sen vaikutusta Suomen kemiallisen metsäteollisuuden vientiin.

Tämä vuosi on Puumiesten 90-vuotisjuhlavuosi ja käsissänne on vuoden juhlanumero. Tässä lehdessä piti olla juttu vuoden pääjuhlasta, mutta eipä nyt olekaan. Tämä vuosi tullaan muistamaan vuotena, kun Suomi meni kiinni, toivottavasti vain väliaikaisesti.

Vaikka ajanjakso sahateollisuusnumeron tekemiselle ei ollut ihanteellinen lakkojen takia, se ei tämän lehden tekemistä paljon haitannut. Minulla oli tilaisuus tutustua pohjoisessa muutamaan upeaan yritykseen, joissa kaikissa on hieno tekemisen meininki ja usko suomalaiseen puuhun.

Puumiehet täyttävät tänä vuonna 90 vuotta. Sahakoulumiehinä keväällä 1930 alkanut yhdistys porskuttaa eteenpäin ja uusia virstanpylväitä on tarkoitus saavuttaa tänäkin vuonna. Tätä lehteä esimerkiksi voi lukea jatkossa myös verkossa.