Viisi vuotta sitten teimme Tampereen yliopistolla päätöksen Teollisen Puurakentamisen Tutkijakoulun perustamisesta ja aloimme yhdessä arkkitehtuurin professori Markku Karjalaisen kanssa hankkimaan sille rahoitusta. Tuohon aikaan meille
Nopeasti muuttuva toimintaympäristö lisää vähäpäästöisten ja hiiltä varastoivien tuotteiden, ratkaisujen ja palveluiden kysyntää tarjoten puutoimialalle uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien muuttaminen kestäväksi, asiakkaalle mitattavaa lisäarvoa tuottavaksi ja
Sahateollisuuden edustajana toimiessa ei ole kahden vuoden aikana tullut eteen viikkoa tai kuukautta, jolloin ei olisi keskusteltu jalostusarvon nostamisesta.
Suomen menestys on aina perustunut luonnonvarojen hyödyntämiseen, mutta tulevaisuuden talouskasvu rakentuu kykymme varaan luoda uutta arvoa näiden varojen pohjalta. Pitkälle jalostetut puutuotteet tarjoavat kestävän väylän talouskasvuun.
Osaajapula koskettaa meitä kaikkia – myös metsäsektorin arvoketjua. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Edes suhdannetaantuma ei vähentänyt rekrytointihaasteita metsäteollisuuden yrityksissä.
Toiveet asuinneliöiden määrästä ovat maltillistuneet. Inflaatiokurimus ja energiankustannusten heilunta ovat valpastuttaneet rakentajia ja omistajia. Asuinneliöt ovat kuluerä myös rakentamisen jälkeen. Niiden välttämättömyyttä arvioidaan syystäkin kriittisesti.
Minua vanhemmat tieteenharjoittajat, joista osa minua edeltäviä Suomen puuteollisuusinsinöörien yhdistyksen puheenjohtajia, ovat vuosien varrella tällä samalla foorumilla jakaneet huolensa puutekniikan korkeakoulutuksen jatkumisen puolesta.
Kevään tehdessä tuloaan ajatukset talvesta tuntuvat yhä kaukaisemmilta. Takana on kuitenkin monin tavoin haasteellinen jäätalvi, jonka kokemuksista Suomi ei voi olla oppimatta.
Rakennuspuusepänteollisuuden tuotanto putosi viime vuonna yli neljänneksen. Rakentamisen pysähtyessä kysyntäkin pysähtyi. Vaikka nykyinen hallitus on puhunut rakentamista elvyttävistä toimista, mitään merkittävää ei ole tapahtunut. Suurin yksittäinen kysyntään vaikuttava selittäjä on korkojen villi heilahtelu.
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys päivitti viime vuonna ns. sahakartan eli Suomen kartan, johon on pyritty merkitsemään kaikki valtakunnassa toimivat teolliset sahat.
Toimitusketjujen hallinnan, teollisen tuotannon ja kestävän kehityksen tekoälypohjaisiin pilviratkaisuihin erikoistunut suomalaisyhtiö Pinja on solminut yhteistyösopimuksen isobritannialaisen metsäteollisuusyhtiö James Jones &
Iivari Mononen -konserniin kuuluva Scanpole Oy on ostanut kruunupyyläisen Ab Påras Oy:n pylväsliiketoiminnan. Ab Påras Oy:n pylväsliiketoiminnan päämarkkinat ovat Pohjoismaissa.
Kuva: Jukkatalo Jukkatalo-tuotemerkki palaa keväällä pientalomarkkinoille, kun kaikki oikeudet siihen ostanut Havilla Oy käynnistää toiminnan. Kyse on täysin uudesta yhtiöstä,
Puumies-lehti on puualan ammattilehti ja jäsenlehti, joka on mukana ketjussa kannolta markkinoille. Lehti kertoo tuoreesti alan tekniikasta, markkinoista, tuotteista, yrityksistä ja ihmisistä. Toimitus seuraa alan uutisointia ja vierailee tapahtumissa myös ulkomailla, joten lehti välittää niin kotimaiset kuin kansainväliset uutiset lukijoilleen.
Puumies-lehteä julkaisee Puumiehet ry.
