
Vieraskynässä 4/25 Matti Mikkola
Vuosikausien vääntämisen jälkeen rakentamislain korjaussarja astui voimaan vuoden vaihteessa. Siihen liittyvä uudisrakennusten päästöraja-asetus oli juuri lausuntokierroksella.
Vuosikausien vääntämisen jälkeen rakentamislain korjaussarja astui voimaan vuoden vaihteessa. Siihen liittyvä uudisrakennusten päästöraja-asetus oli juuri lausuntokierroksella.
Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035, jota ohjaamaan laadittiin vuonna 2022 ilmastolaki. Jo sitä säädettäessä päätettiin, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025. Nyt on tämän arvioinnin aika ja on aika muuttaa Suomen omaa ilmastotavoitetta.
Kansallinen metsästrategia 2035 linjaa suomalaista metsäpolitiikkaa. Strategia vastaa lukuisiin yhteiskuntamme kohtalonkysymyksiin kuten toimeentuloon, huoltovarmuuteen, ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ihmisten terveyteen.
Puuteollisuusinsinöörien yhdistyksen marraskuun vaalikokouksen esitelmäaiheena oli mekaanisen puun korkeamman koulutuksen tilanne ja tulevaisuus Suomessa. Aihe on sekä ajankohtainen että mielenkiintoinen. Se koskee sekä yhdistyksemme että
Viisi vuotta sitten teimme Tampereen yliopistolla päätöksen Teollisen Puurakentamisen Tutkijakoulun perustamisesta ja aloimme yhdessä arkkitehtuurin professori Markku Karjalaisen kanssa hankkimaan sille rahoitusta. Tuohon aikaan meille
Nopeasti muuttuva toimintaympäristö lisää vähäpäästöisten ja hiiltä varastoivien tuotteiden, ratkaisujen ja palveluiden kysyntää tarjoten puutoimialalle uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien muuttaminen kestäväksi, asiakkaalle mitattavaa lisäarvoa tuottavaksi ja
Sahateollisuuden edustajana toimiessa ei ole kahden vuoden aikana tullut eteen viikkoa tai kuukautta, jolloin ei olisi keskusteltu jalostusarvon nostamisesta.
Suomen menestys on aina perustunut luonnonvarojen hyödyntämiseen, mutta tulevaisuuden talouskasvu rakentuu kykymme varaan luoda uutta arvoa näiden varojen pohjalta. Pitkälle jalostetut puutuotteet tarjoavat kestävän väylän talouskasvuun.
Osaajapula koskettaa meitä kaikkia – myös metsäsektorin arvoketjua. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Edes suhdannetaantuma ei vähentänyt rekrytointihaasteita metsäteollisuuden yrityksissä.
Toiveet asuinneliöiden määrästä ovat maltillistuneet. Inflaatiokurimus ja energiankustannusten heilunta ovat valpastuttaneet rakentajia ja omistajia. Asuinneliöt ovat kuluerä myös rakentamisen jälkeen. Niiden välttämättömyyttä arvioidaan syystäkin kriittisesti.
Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä on 21 % enemmän kuin edellisen vuonna. Sahatavaran
Tapio ja Pellervon taloustutkimus PTT ovat julkaisseet Metsämiesten Säätiön rahoituksella uuden verkkopalvelun metsien talouskäytön merkityksestä Suomessa. Sen avulla metsäalan toimijat,
Vuosikausien vääntämisen jälkeen rakentamislain korjaussarja astui voimaan vuoden vaihteessa. Siihen liittyvä uudisrakennusten päästöraja-asetus oli juuri lausuntokierroksella.
Puumies-lehti on puualan ammattilehti ja jäsenlehti, joka on mukana ketjussa kannolta markkinoille. Lehti kertoo tuoreesti alan tekniikasta, markkinoista, tuotteista, yrityksistä ja ihmisistä. Toimitus seuraa alan uutisointia ja vierailee tapahtumissa myös ulkomailla, joten lehti välittää niin kotimaiset kuin kansainväliset uutiset lukijoilleen.
Puumies-lehteä julkaisee Puumiehet ry.