Hyvinkään Puuseppien Oy kunnostaa kulttuurikohteita perinteitä kunnioittaen

Hyvinkään Puuseppien Oy tunnetaan arvokkaiden kulttuurikohteiden restauroijana. Liikevaihto koostuu niin omasta valmistuksesta, kunnostamisesta kuin asennuksista.

Hyvinkään Ridasjärvellä vanhaa arvostetaan ja kunnostetaan

Hyvinkään Puuseppien toimitusjohtajalla Ilkka Turpiaisella on toive: – Voisiko maailma mennä siihen, että arvostetaan vanhaa enemmän, hän kysyy. Hyvinkään Ridasjärvellä vanhaa arvostetaan ja kunnostetaan ja rakennetaan samalla pieteetillä kuin yli sata vuotta sitten. Yritys tekee hyvän tuloksen tänäkin vuonna, joka alamaissa olevalla rakennuspuolella on harvinaista. – Kun uudisrakennus sakkaa, niin kunnostuspyyntöjen määrä kasvaa. 

YRITYKSEN LIIKEVAIHTO koostuu neljästä puujalasta: kaksi viidesosaa tulee omasta valmistuksesta. Ridasjärven halleilla valmistuu massiivipuusta ovia ja ikkunoita sekä erilaisia arkkitehtien suunnittelemia erikoisratkaisuja. – Teemme arkkitehtien kanssa usein suunnittelutyötä yhdessä. Tällöin päästään järkevään ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun.

Toinen puujalka on asennukset. – Asennamme likipitäen kaikki omat kohteemme ja myös muiden kohteita. Meillä on yksi oma asennusporukka ja sen lisäksi käytämme alihankintana kahta muuta asennusporukkaa, Turpiainen kertoo. Asennuskohteisiin välitetään usein myös muiden komponentteja tai valmiita tuotteita, mikä on yrityksen liikevaihdon kolmas puujalka.

Neljäs puujalka on ovien ja ikkunoiden kunnostaminen. – Vaihdamme esimerkiksi turva- ja lämpölaseja oviin ja ikkunoihin eli puusepäntöitä on enemmän kuin standardikunnostuksissa.

Yrityksen referenssilista on komea, vaikka osaan kohteista ei asiakkailta saa lupaa käyttää referensseinä. Kohteet eivät toki ole pelkkiä kunnostuskohteita, vaan Ridasjärvellä valmistuu myös uudiskohteisiin rakennuspuusepän tuotteita. – Olemme hiljattain tehneet CLT:stä valmistettuun päiväkotiin julkisivuverhoilun ja teemme uusiin kivitaloihin jykeviä mäntyovia 200–300 kappaleen vuositasolla, Turpiainen kertoo esimerkkinä.

PÄÄPUULAJIT yrityksessä ovat tammi ja mänty. Yrityksen tyypillinen tuote on tammiovi, sillä vanhoissa arvokohteissa ovet rakennettiin aikoinaan usein tammesta. Myös katujulkisivun ikkunapuitteet on tehty Helsingin keskustan vanhoissa kortteleissa usein tammesta, sisäpihalle on saattanut kelvata jo joku muu puulaji.  – Tehtävänämme on usein selvittää vanhasta valokuvasta mitä puulajia jossain kohteessa on käytetty, Turpiainen kertoo.

Tammi ostetaan pääosin Eurooopasta, valkotammea myös USAsta. Yritys sahuuttaa ja jatkojalostuttaa tammet sekä Suomessa että manner-Euroopassa.

Mänty tulee liimattuina aihioina pientuottajilta. – Haluamme laadukasta, tiukempisyistä puutavaraa. Onneksi tarvitsemme pieniä määriä, sillä hitaasti kasvanutta ja vähäoksaista mäntyä ei välttämättä saisi helposti isompia tilauksia, Turpiainen pohtii.

Yrityksellä on 2400 neliömetriä tuotantopinta-alaa ja ajanmukainen konekanta

 

RIDASJÄRVELLÄ yrityksellä on kaksi tuotantohallia, joiden väliin on juuri valmistumassa kolmas pienempi halli. Turpiainen on tyytyväinen Hallix Finland Oy:n toimittamaan uuteen halliin. Yhteensä tuotantopinta-alaa on 2400 neliömetriä.

Yrityksellä on laaja ja ajanmukainen konekanta, muun muassa kolme Biessen CNC-työstökonetta. Tutustumiskierroksella uusinta Penopen toimittamaa Biessen Rover B CNC-työstökonetta säädetään juuri valmiiksi Biessen italialaisen asentajan kanssa. – Suunnitteluohjelmamme puhuu paremmin uuden CNC-koneen kanssa. Se on kapasiteetiltaan isompi kuin vanhemmat koneemme ja siinä on paljon enemmän automatiikkaa. Olemme saaneet hyvin koulutusta sekä Penopelta että Biesseltä, huolto ja varaosat -puoli toimii myös hyvin, Turpiainen selittää. 

ASIAKKAINA Hyvinkään Puuseppien Oy:llä on rakennusliikkeitä, muun muassa Consti, YIT, Skanska, Pylon ja Rakennusliike Antti J. Ahola. Referenssilistalla on sellaisia kohteita kuin Suomen Kansallisteatteri, Suomen kaupunginteatteri, Lasipalatsi ja Aalto-museo Jyväskylässä. Viimeksi on tehty Hämeenlinnaan Seminaarikouluun ikkunoita ja Helsinkiin Marmoripalatsiin uusia tammiovia.

– Asioimme usein Museoviraston kanssa kunnostuskohteiden tiimoilta. Tällöin tuotteista tehdään ensin malli, joka katselmoidaan, että mitoitus ja detaljiikka ovat oikein, Turpiainen toteaa.

Vaikka Hyvinkään Puuseppien Oy on tunnettu alalla, ei tilaukset tule automaattisesti, vaan kohteet tulevat kilpailutuksiin osallistumisen kautta. – Nyt kun uudispuoli sakkaa, on moni yritys sieltä puolelta alkanut tekemään myös museaalisia tuotteita. Asennus saneerauskohteisiin on kuitenkin vaativampaa, mikä voi tulla monelle yllätyksenä.

 

Oikealla asenteella asiakasta kuunnellen

Turpiaisen mukaan yrityksen kannattavuuden takana on rautaisen ammattitaidon lisäksi oikea asenne.
– Olemme olleet aina nöyriä tekemään töitä asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Teemme myös paljon ilmaista neuvontaa arkkitehdeille ja rakennuskonsulteille. Olemme usein mukana jo esimerkiksi ikkunoiden kuntoarvioinnissa.

Menestyksen taustalla on myös jatkuva kehitystyö. Yritys on tehnyt palo- ja säätestejä ja tällä hetkelläkin on meneillään kaksi kehitysprojektia, joista tulosta odotetaan alkukevään markkinoille. – Ylipäänsä voi sanoa, että joka puusta viitsii tehdä, niin sille on aina kysyntää. Meidän onni on neljä liiketoiminta-aluetta, jotka tasaavat riskiä. Kunnostuspuoli on pelastanut meidät monta kertaa yrityksen historian aikana. Näkymät ovat kaiken kaikkiaan positiiviset, toki ensi vuonna joudumme tarkemmin miettimään esimerkiksi hinnoitteluamme.

Sujuva omistajanvaihdos

 

HYVINKÄÄN PUUSEPPIEN OY:n osakkeista kaksi kolmasosaa omistaa nykyään Inwido AB:n omistama Pihla Group Oy. Yrityksestä tuli Pihla Group Oy:n tytäryritys toukokuussa 2022.

Itu omistajanvaihtoprosessiin istutettiin viisi vuotta sitten, kun silloinen Puuteollisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Turpiainen oli maakuntamatkalla yhdessä Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liiaksen kanssa.
– Janne kysyi minulta olenko miettinyt omistajanvaihdosta, johon totesin, etten kai minä nyt niin vanha vielä ole. Taisin mököttää siinä seuraavat 200 kilometriä, Turpiainen nauraa.

Ajatus jäi kuitenkin itämään ja Turpiainen selvitteli parin vuoden päästä olisiko työntekijät kiinnostuneet ostamaan liiketoiminnan, mutta hankaluutena olisi ollut se, että koneet ja laitteet olisivat olleet Turpiaisen omistuksessa edelleen. Toinen selvitelty vaihtoehto oli ryhtyä yhden rakennusliikkeen hovihankkijaksi, mutta siinä olisi menetetty muiden tuotteiden markkinaosuus.

Kun Pihla Groupilta lähestyttiin Turpiaista, oli hän valmis keskusteluihin. Kaikki ei käynyt kädenkäänteessä, vaan esikeskusteluja käytiin puolisen vuotta. – Inwidolla oli 16 tilintarkastajaa ja vastapuolella olin pelkästään minä, Turpiainen naurahtaa. Luottamus oli suuri alusta asti, jota kuvaa se seikka, että hankkeella oli yhteinen lakimies. Pihla Group oli luonteva valinta myös siksi, että yritykset olivat tehneet pitkään yhteistyötä ja myyneet toistensa tuotteita. – Hyvin harvoin isot pörssiyhtiöt ostavat näin pieniä yrityksiä, mutta Pihla Group etsi ehkä juuri massiivipuuovien tekijää, johon me olimme sopivia. Ilkka Turpiainen jatkoi yrityksen osakkeiden myynnin jälkeen yrityksen toimitusjohtajana. Kiinteistöt ovat myös hänen omistuksessa. Sopimuksen mukaan hän myy loputkin osakkeet ensi toukokuussa Pihla Groupille. Hänen on tarkoitus jatkaa senkin jälkeen kuitenkin toimitusjohtajana. 

Omistajanvaihdosta harkitsevalle Turpiainen antaa neuvon, että ulkopuolista apua kannattaa hakea lähimmästä yrityspalveluyhtiöstä tai vastaavasta yrittäjiä neuvovasta instanssista. – Kannattaa lähteä selvittämään miten myyntiprosessi etenee, kaikki tapaukset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Ulkopuoliselta asiantuntijalta saa tukea ja neuvoja prosessin kulkuun.

Jaa artikkeli