Hyytiälään uudisrakennus CLT:stä
Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle Juupajoelle rakentuu uusi majoitus- ja opetusrakennus. Päärakennuksen ja kolmen erillisen majoitusrakennuksen kokonaisuus valmistetaan CLT:stä.
Uudisrakentaminen voitti mittavan remontin
Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman vanha hirsisten rakennusten muodostama pihapiiri vuodelta 1912 on klassisen kaunis kokonaisuus. Uudemmat rakennukset – vuonna 1959 rakentunut instituuttirakennus ja vuonna 1977 rakentuneet oppilasrakennukset (A-, B-, ja C-rakennus) rakennettiin sen ajan mukaisesti betonista ja tiilestä. Nyt on ajat onneksi toiset ja uudisrakennus rakennetaan massiivipuusta, ei hirrestä kuten vanhat rakennukset, mutta CLT:stä – ristiinlaminoidusta puusta. Samalla puretaan 1970-luvun rakennukset.
Metsäaseman johtajan Antti Uotilan työhuoneen ikkunasta pääsee paraatipaikalta seuraamaan rakennusurakan etenemistä. – Uudisrakennukseen päädyttiin, koska vanhoissa rakennuksissa olisi pitänyt tehdä mittava remontti muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennusten korjaaminen olisi maksanut saman verran kuin uuden rakentaminen. Lisäksi puurakennus sopii meidän imagoomme paljon paremmin kuin vanhat rakennukset.
Historialliseen miljööseen istuvat modernit tilat
HYYTIÄLÄN UUDISRAKENNUKSEN suunnittelusta järjestettiin kilpailu. Voittajaksi valittiin Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy:n suunnitelma, jonka toteuttaa Siklatilat. Uudisrakennuksen rakennuttaja on Helsingin yliopistokiinteistöt. Koska vanhaa oppilasrakennusta ei voinut purkaa ennen uuden valmistumista, uudisrakennus nousee entiselle jalkapallokentälle vanhojen rakennusten ja järven väliin.
Uudisrakennuksen tavoitteena on ollut historialliseen miljööseen istuvat modernit tilat tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Taloissa on harjakatot kuten vanhoissakin taloissa ja paviljonkimaiset rakennukset rajaavat oman pihapiirin, jossa on sisäänkäynnit eri tiloihin. Nyt nousevien rakennusten on tarkoitus kestää käyttöä ainakin seuraavat 150 vuotta. – CLT valittiin rakennusmateriaaliksi, koska nähtiin, että se on teollisen puurakentamisen tulevaisuutta, Uotila toteaa.
Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin tulee kolme majoitusrakennusta: päärakennus opetus- ja ruokailutiloineen sekä kolme erillistä majoitusrakennusta. Paviljonkeja yhdistää katto, jonka alla majoitustiloihin pääsee kulkemaan suojassa. Kesäaikaan räystäät ja terassit mahdollistavat myös metsäasemalla tyypillisen ulkona työskentelyn.
Ulkoverhous on höyläämätöntä kuusilautaa, jossa on rautavitrillikäsittely. Puu näkyy ulkoverhoilun lisäksi myös sisällä, jossa CLT-pinta on jätetty näkyville. Kantavina rakenteina on liimapuupalkit ja lämmineristyksenä on käytetty puukuitulevyjä ylä- ja alapohjissa. – Koko rakennuksessa on pyritty minimoimaan muovin käyttö ja tästä rakennuksesta voidaan puhua, jos ei nyt ihan muovittomana, niin vähämuovisena, Uotila naurahtaa.
Viitteitä japanilaiseen puurakentamiseen
Arkkitehtitoimiston mukaan suunnitelman tärkein inspiraation lähde on ollut historiallisen pihapiirin mittakaava. Vanhoista hirsirakennuksista muodostuvan pihapiirin mittakaava toistuu myös uudisrakennuksessa. Lisäksi ehdotuksessa on viitteitä erityisesti japanilaisesta puurakentamisesta.
Uudisrakennukseen tulee monikäyttöisiä tutkijoiden ja opiskelijoiden opetus- ja majoitustiloja, jotka toimivat tarpeen mukaan myös työhuoneina. Kaikkiaan rakennusten pinta-ala on 1400 m². Uutta majoituskapasiteettia tulee 88 henkilölle. Yhteensä koko Hyytiälässä majoituskapasiteetin määrä hieman pienenee, mutta on kuitenkin noin 160. Talvella fuksiopiskelijoiden majoitusrakennus, Impivaara ja 49 majoituspaikkaa, ei ole käytössä.
Kuuden miljoonan euron investointi
KOSKA ON KYSE yliopiston uudisrakentamisesta, on myös itse rakennus valjastettu tutkimukseen. Varsinaisten rakennusten lisäksi uusiin rakennuksiin tehdään valmiiksi Living Lab -tutkimuksen mahdollistavat rakenteet. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten sähkö- ja putkivientien rakentamista mittauslaitteistoja ja näytteiden keräämistä ajatellen jo valmiiksi.
Aseman alueella sijaitsee myös Ilmakehätieteiden keskus INARin SMEAR II -mittausasema, joka mittaa muun muassa kasvihuonekaasuja ja ilmassa leijuvien pienhiukkasten pitoisuuksia ja virtauksia. Uudessa rakennuksessa pienhiukkasten määrää voidaan Living Lab -rakenteiden avulla mitata myös eri huoneissa. Näin saataisiin merkittävää tietoa esimerkiksi puurakennuksen vaikutuksista sisäilmaan.
Mittausanturit sijoitettiin CLT-elementteihin jo tehtaalla. Elementit on toimittanut CLT-Plant Oy Kauhajoelta. Antureilla on mitattu CLT-rungon hygroskooppisia ominaisuuksia elävässä elämässä. Jatkuvasti kertyvä data muodostuu aineistoksi rakennuksen rungon elinkaaren ja käytönaikaisen ikääntymisen tutkimukselle.
Tähän on luotu yhteistyömalli yhdysvaltalaisen Oregonin yliopiston ja slovenialaisen puututkimuksen keskuksen InnoRenew CoE:n kanssa. Uusi verkosto mahdollistaa eri maissa sijaitsevien rakennusten mittauksista syntyvien suurten aineistojen yhdistelyt ja vertailututkimukset. Infrastruktuurin muita osajärjestelmiä silmällä pitäen rakennukseen on suunniteltu monia muitakin valmiuksia.
Uusien rakennusten kokonaishinnaksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Rakennusurakka alkoi keväällä 2021 maarakennustöillä. Projekti on viivästynyt ja valmista arvioidaan olevan kesällä 2023. Nyt jännitystä valmistumisen suhteen tuo päätoteuttaja Siklatilojen yrityssaneerausuutinen tammikuun puolivälissä.
Jaa artikkeli
