Infran rakennustyöt aikataulussa

Ouluun ja sen vaikutusalueelle ollaan rakentamassa paljon lisää metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia lähivuosina, mikä tulee lisäämään Oulun sataman kautta vietävien tuotteiden määrää. Sataman laajennus on parhaillaan käynnissä, ja Oulun Satama Oy on muutenkin valmis liikenteen kasvulle.

Investoinnit lisäävät vientitonneja

Oulun kaupunki on saanut lyhyen ajan sisään kaksi isoa ja positiivista investointiuutista. Ensin Junnikkala Oy ilmoitti juuri ennen joulua rakentavansa uuden sahan, jonka on tarkoitus aloittaa tuotanto vuoden 2024 alussa. Sen lisäksi Stora Enso kertoi suunnittelevansa myös toisen paperikoneen muuttamista kartonkilinjaksi. Ensimmäinen paperikone on jo vaihdettu kartonkikoneeksi, ja viime vuonna käynnistynyt linja on yhtiön mukaan ollut niin iso menestys, että myös toisen vaihtamista harkitaan tosissaan. Tuotanto voisi alkaa vuonna 2025.

Jos Stora Enson miljardi-investointi toteutuu, lisää se tehtaan kartongin tuotantoa enimmillään 750 000 tonnilla. Investoinnit tuovat alueelle yhteensä lähes 300 uutta työpaikkaa. – Kun mukaan lasketaan Junnikkalan investoinnin lisäksi muiden lähialueiden sahojen käynnissä olevat investoinnit, kasvaa alueen sahatavaran tuotantomäärä laskujemme mukaan noin miljoonalla kuutiometrillä, Oulun Satama Oy:n toimitusjohtaja Marko Mykkänen iloitsee.

Oulun Satamalle investoinnit tietävät lisää vientitonneja, TEU:ta ja yleensä liikenteen määrän kasvua. – Olemme varmasti valmiit palvelemaan meidän kauttamme kulkevaa osaa uudesta volyymistä kaikilla resursseilla todella tehokkaasti. Operaattorit tietävät tilanteen ja osaavat valmistautua tilanteeseen etukäteen, Mykkänen vakuuttaa.

 

Jo tällä hetkellä noin 200 hehtaarin ja yhteensä kolmen sataman aluetta ollaan laajentamassa erityisesti metsäteollisuuden tuotteita käsittelevässä Oritkarin satamassa. Muut satamat ovat Nuottasaari ja Vihreäsaari, joiden kautta tuodaan muun muassa nestemäisiä polttoaineita sekä metsäteollisuuden raaka-aineita. Satamaan tulevan syväväylän ruoppaus valmistui vuonna 2018, mutta se otettiin käyttöön vasta viime syksynä, koska Väylävirasto myöhästyi merimerkkien asentamisessa. Uusi 12,5 metriä syvä väylä mahdollistaa 240 metriä pitkien ja 33 metriä leveiden alusten käymisen satamassa.

Parhaillaan selvitetään väylän leventämistä sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi, koska uudet roro-alukset ovat huomattavasti aiempia suurempia. Esimerkiksi Wallenius SOL ottaa kesällä käyttöön 240 metriä pitkiä, maailman suurimpia jäävahvisteisia roro-aluksia. – Isommat alukset tuovat meille valtavasti lisämahdollisuuksia kasvattaa konttiliikennettämme entisestään. Olemme jo pitkään ollut Suomen 5. suurin konttisatama, Mykkänen kertoo.

Väylä 14 metrin syvyiseksi 5-10 vuodessa

Satamaa ja syväväylää varten Oulun Satama on tehnyt myös pidemmän tähtäimen suunnitelmia. – Tavoitteemme on syventää väylä 14 metriin seuraavien 5–10 vuoden aikana. Vuonna 2014 käyttöönotettu Länsilaituri ruopattiin jo rakennettaessa 14 metrin kulkusyvyyteen, Mykkänen paljastaa.

Myös Oritkarin satamaan tulevaa tie- ja junaliikennettä parannetaan. Parhaillaan on käynnissä kaksivuotinen projekti kolmioraiteen rakentamiseksi. 20 miljoonan euron projekti on saanut rahoituspäätöksen ja parhaillaan on käynnissä rakentamissuunnittelu- sekä kilpailutusvaihe. Ratahankkeen rakentamisen odotetaan valmistuvan vuoden 2023 loppuun mennessä. – Kolmiorata parantaa sataman sekä Stora Enson tehtaan saavutettavuutta, koska se mahdollistaa pohjoisesta tultaessa kääntymisen suoraan Helsinki-Oulu -pääradalta kohti satamaa, Mykkänen sanoo.

Rekkaliikenne Oritkarin satamaan kulkee Poikkimaantietä pitkin, joka tulee jatkossa olemaan 4-kaistainen ensimmäiset 2,4 kilometriä 4-tieltä tultaessa. Sen jälkeen tien linjaus muutetaan kulkemaan aivan merenrantaa pitkin satama-alueelle asti. – Tien parannushankkeelle ei ole vielä sovittua aikataulua, mutta uskon sen toteutuvan lähivuosien aikana, koska hanke on luokiteltu ykköskoriin, Mykkänen sanoo. Hanke saattaa toteutua nopeastikin, jos Stora Enson investointi toteutuu. Hankkeen kustannusarvio on 31 miljoonaa euroa, josta Oulun kaupungin ja sataman osuus on 9 miljoonaa euroa.

Syväväylän ruoppauksesta nousseet noin kaksi miljoonaa kuutiometriä ajettiin läjitysaltaisiin, jotka muodostavat jatkossa osan Oritkariin rakennettavasta lisäalueesta. Satama-aluetta on mahdollisuutta pidentää tämänhetkisen kaavan mukaan 400 metriä. Maa-aineista ajetaankin koko ajan lisää sataman ulkopuolelta. Rautatiekiskot on jo valmiiksi rakennettu uudelle satama-alueelle. Kenttäalueen kasvaessa myös laituria pidennetään nykyisestä 330 metristä, jolloin laituriin pysty samaan aikaan kiinnittymään kaksi alusta.

Metsäteollisuuden tuotteet suurin vientierä

Oulun Satama on jo hakenut rakennuslupaa laiturin pidentämiselle maksimissaan 200 metrillä, ja saanut rahoituspäätöksen EU:lta. – Lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty, vaan odotamme sopivaa hetkeä, milloin rakentaminen kannattaa aloittaa, Mykkänen kertoo. Sahatavaran käsittelyyn ja varastointiin on Oritkarissa varattu tilaa tällä hetkellä noin kuusi hehtaaria. Tällä hetkellä käytössä oleva noin hehtaarin katettu varastotila riittää, mutta lisärakentamisesta toki keskustellaan jatkuvasti.

Metsäteollisuuden tuotteet muodostavat yli puolet Oulun Sataman liikenteestä, joka viime vuonna oli yhteensä noin 1,85 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen kokonaisvolyymi oli 30200 TEU. Yhteensä aluksia Oulun Satamassa kävi viime vuonna 441. Vuoden 2021 pienemmät vientimäärät johtuivat pääosin molempien Stora Enson paperikoneiden hiljenemisestä.

– Olimme kuitenkin edelleen viime vuonna Perämeren suurin sahatavaran vientisatama. Viime vuosina määrä on vaihdellut 450 000–650 000 kuutiometrin välillä, Mykkänen sanoo. Vuoden 2022 alussa kasvua sahatavaran viennissä on yli 50 prosentin, ja konttiliikenteessäkin yli 40 prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Oulun Satama Oy työllistää tällä hetkellä 10 henkilöä ja sen liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa

Viikoittain liikennöivät roro-alukset ja konttifeederit kulkevat tuttuihin satamiin Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa kuten Lyypekki, Antwerpen, Bremerhaven, Hampuri ja Alexandria. Koronapandemian aikana sahatavaran vienti Iso-Britanniaan kasvoi huomattavasti, ja se tiedetään myös Oulun Satamassa. – Tällä hetkellä suunnittelupöydällä ovat uudet laivalinjat UK-markkinoille, joissa nähdään iso potentiaali, Mykkänen kertoo.

Alusten frekvenssissa on ollut Mykkäsen mukaan paljon vaihtelua viimeisen kahden vuoden aikana, mutta tilanne on palannut lähelle normaalia viime aikoina. Nyt edessä ovat uudet haasteet Venäjän toimien myötä. – Ukrainan sodan vaikutukset ei ainakaan vielä näin maaliskuun puolivälissä ole olleet suuret, eikä venäläisiä aluksia ole satamassamme käynyt, Mykkänen toteaa.

Jaa artikkeli