JVR-Rakenne Oy:n tarina alkoi Puukuokasta
JVR Rakenteen nousujohteinen ura puukerrostalojen urakoitsijana alkoi palkitun Puukuokka 1:n urakalla. – Teimme tarjouksen ja niin kävi, että saimme urakan. Seurasimme sitten miten Stora Enson porukka asensi tilaelementtejä paikalleen ja näytti niin simppeliltä tavalta tehdä taloja, että seuraavassa kohteessa Saarijärvellä päätettiin asentaa tilaelementit itse, toimitusjohtaja Arttu Suuronen kertaa yrityksen alkutaivalta. Taustalla näkyvässä kuvassa toinen KOASin puukerrostaloista Jyväskylässä, joiden pääurakoitsijana JVR-Rakenne myös toimi.
Ja sillä tiellä yritys on vieläkin: JVR Rakenne on asentanut kuudessa vuodessa yhdeksän taloa, kolme työmaata on käynnissä ja kaksi starttaa talven 2021 aikana. – Urakoimme noin 500 asuntoa vuodessa, Suuronen laskee.
Suuronen on välillä pyöritellyt mielessä muitakin puurakentamistapoja, mutta nykyään hän on yhden asian mies ja rakentaa vain massiivipuutilaelementeistä. ProModulesin perustamista hän alkoi järjestelemään taatakseen tilaelementtien saannin yrityksen rakennusprojekteihin. – Sittemmin olemme kyllä ryhtyneet tekemään yhteistyötä Elementti Sampon kanssakin, mutta molemmille tilaelementtitehtaille on hyvin tilaa Suomessa. Itse asiassa tänne mahtuisi useampikin tuotantolaitos eikä nykyistenkään kapasiteettia ole myyty kokonaan, hän pohtii.
Suuronen ei pelkää kilpailua alalla ja on samaa mieltä monen muun puurakentajan kanssa siitä, että kapasiteetin lisäys toisi puurakentamiselle vain lisää buustia ja lisäisi puurakentamisen kokonaismäärää, kun tuottajia on useampi. – Markkina kasvaa kovaa vauhtia, ja jos toimijat lähtevät viisaasti liikkeelle ja heillä on sekä kokemusta ja näkemystä siitä miten asioita tehdään oikein, se tuottaa varmasti hyvän tuloksen, hän pohtii.
Arttu Suuronen omistaa JVR Rakenteen yhdessä isänsä Jukka Suurosen kanssa, joka johtaa perheen maanrakennusyritystä yhdessä Artun veljen kanssa. Perheen yritystausta selittää sen, että Arttu lähti yritystä perustamaan nuorena miehenä vain pari vuotta rakennusinsinööriksi valmistuttuaan. – Yritys oli kyllä pöytälaatikossa, joten otin sen vain esiin vuonna 2013. Nyt yrityksessä on jo 27 työntekijää, hän kertoo.
Henkilökuntaa on ollut helppo saada, mutta teolliseen puurakentamiseen hän tosin toivoisi lisäkoulutusta, ettei tarvitse niin paljon yrityksessä lisäkouluttaa. – Teollisessa puurakentamisessa on superhyvä työllistämisen mahdollisuus alueilla, joissa töitä ei ole niin paljon, hän arvioi.
Tulevaisuus näyttää JVR Rakenteella hyvältä ja kaikki käyrät ovat nousujohteisia. Yritys valittiin myös Kasvu Open Puurakentamisessa kahden parhaan yrityksen joukkoon. – Haluamme pysyä teollisen puurakentamisen kärkikastissa ja parantaa tekemistämme koko ajan. Odotan tosi paljon, että ala kasvaa ja kilpailun myötä tulee tekemiseen myös uusia ajatuksia. Asiakkaillemme haluamme olla se paras yhteistyökumppani, Suuronen sanoo.
Uusi tilaelementtitehdas lakeudella
Puukerrostalomarkkinoille on saatu uusi toimija, kun ProModules käynnisti massiivipuutilaelementtien valmistuksen Kauhajoella kesällä.
ProModulesin tehtaalla seisovat rivissä tilaelementit kohta valmiina lähdössä kohteeseensa Etelä-Suomeen. Yrityksen ensimmäinen toimitus on valmis ja toimitusjohtaja Olli Koistinen esittelee elementtejä vieraille. Vaikka ensimmäisen tilauskohteen yhdeksään tilaelementtiin rakennettiin kylpyhuoneet paikan päällä, on ne jatkossa tarkoitus asentaa asennusvalmiina tilaelementin sisään.
– Olemme kokoonpanotehdas, joten jatkossa tarkoituksena on, että kaikki tavara tulee määrämittaisena ja esivalmistettuna sisään tehtaaseen, jossa me kokoamme ne tilaelementeiksi, Koistinen tähdentää.
Kauhajoella oli suunnitteilla tilaelementtitehdas jo aiemmin, mutta suunnitelmat raukesivat. ProModulesin takana on vahvasti JVR-Rakenne ja sen toimitusjohtaja Arttu Suuronen, joka yhdessä Olli Koistisen kanssa alkoi miettimään miten turvata massiivipuuelementtien saanti yrityksen rakennusprojekteihin. Kauhajoelta löytyi sopiva halli, jota alettiin remontoimaan tehdastuotannolle sopivaksi vuosi sitten. Pellon toisella puolella sijaitsee CLT-levyjä tuottava CLT-Plant.
– Sijainti on sattuma, eikä yrityksillä ole samoja omistajia, mutta toki teemme heidän kanssaan yhteistyötä samoin kuin muiden massiivipuuelementtejä valmistavien yritysten kanssa, Koistinen kertoo.
ProModulesissa on Suurosen ja Koistisen lisäksi kolme muuta osakasta. Henkilökuntaa yrityksessä on tällä hetkellä 12, mutta seuraavien projektien myötä se tulee Koistisen mukaan ainakin tuplaantumaan. – Meillä on nyt ydintiimi valmiita osaajia, joiden lisäksi palkataan lisää työntekijöitä tarpeen mukaan, hän laskeskelee. Rekrytointikoulutusta ei ole vielä tarvittu, mutta sellainenkin on Koistisen mukaan mahdollinen tulevaisuudessa.
Tehdashallissa elementit kiertävät hevosenkengän muotoisen kierroksen, jossa ensin rakennetaan esimerkiksi lvl:stä lattian runko, joka varustellaan talotekniikalla sekä eristetään. Tämän päälle valetaan ohut betoninen valu, jonka jälkeen aletaan sitten nostella valmiita seinäelementtejä paikoilleen. Moduulit valmistetaan pääosin CLT:stä. Moduulien maksimileveys on 5,5 metriä ja pituus 13 metriä.
– Alussa meillä on tarkoitus tehdä kaksi alapohjaa päivässä eli saadaan tehtyä kahden moduulin päivävauhdilla tilaelementtejä. Kun olemme saaneet prosessit hiottua kuntoon ja lisättyä tehokkuutta, meillä on pienellä laajennuksella mahdollisuus nostaa tuotanto kolmeen tilaelementtiin päivässä, Koistinen pohtii.
Tilauskirjassa seuraavana ovat tilaelementit Lakean rakennuttamaan kerrostaloon Kuopioon. Vuoden loppupuolella yritys toimittaa tilaelementit Kaarna-taloon, johon valmistuu 45 asuntoa – yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. – Tässä kohteessa myös alin kerros on puusta ja rantaan rakentuu CLT-rakenteinen rantasauna, Koistinen sanoo. Tontille rakentuu myöhemmin toinen puukerrostalo, Nila, jossa alimpaan kerrokseen tulee väestönsuojatilat, jonka takia siinä ensimmäinen kerros on betonia. ProModulesilla on esisopimus CLT Plantin kanssa Kaarnan CLT-elementeistä. – Kuopion lisäksi meillä on sovittuna jo pari muuta kohdetta ensi vuodelle, joten tilauskantamme on hyvä, Koistinen toteaa tyytyväisenä.
Kauhajoella on pohjalainen tekemisen meininki päällä, vaikka Koistisen juuret ovatkin Savon maalla.
– Haluamme edistää puurakentamista ja tehdä suomalaisesta massiivipuusta tilaelementtejä. Jokaisen tilauksen jälkeen katsomme miten voimme parantaa prosessiamme ja rohkaisemme työntekijöitämme kertomaan miten asiat voisi tehdä tehokkaammin. Teollinen puurakentaminen ei ole vain ekologista, vaan se on myös laadukasta rakentamista ja kehittyy koko ajan.
Kauhajoella teollisen puurakentamisen teemapäivä
TEOLLISEN PUURAKENTAMISEN HYBRIDISEMINAARISSA kuultiin useita puheenvuoroja teollisen puurakentamisen tilasta ja eduista. Professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta kertasi tämänhetkisen tilanteen: Suomessa on rakennettu 103 puurakenteista taloa ja 3052 asuntoa. Tilaelementtitalojen osuus taloista on kolmannes, mutta suhteessa niiden osuus kasvaa koko ajan. – Pitää muistaa myös korjaus- ja infrarakentaminen, joissa puulle löytyy myös hyvin käyttökohteita, Karjalainen muistutti.
J-Woodin Jouni Liimatainen totesi, että teollinen puurakentaminen selättää monia ongelmia, joita rakentamisessa on. Rakentamisen tuottavuushan on pitkään pysynyt lähes samana, kun muiden alojen tuottavuus on noussut. Teollisessa puurakentamisessa tuotanto on koneellistettua ja automatisoitua vakioiduissa olosuhteissa tehtaalla toisin kuin työskentelyolosuhteet työmaalla. Paikallarakentaminen on myös paljon käsityövaltaisempaa.
Työmaarakentamisessa jokainen hanke on uudessa paikassa ja työntekijät vaihtuvat, tehtaalla samat työntekijät rakentavat elementtejä. Työmaalla urakoiden pilkkominen saattaa johtaa myös siihen, että kukaan ei oikein vastaa lopputuloksesta. – Tehtailla tärkeää on tuotteistus ja tuotannolliset laadunvalvontamenetelmät, mitkä tuottavat laadukkaan lopputuloksen, Liimatainen totesi.
Kunnat pystyvät edistämään puurakentamista tehokkaasti lisäämällä puurakentamisen osaksi kaupunkistrategiaa. Omalla puurakentamisen edistämisohjelmalla pystytään myös asiaa edistämään.
– Tärkeää on kaavoittaa tontteja tai kokonaisia alueita puurakentamiseen, Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta kertoi.
Kunta voi suunata omaa rakentamistoimintaansa enemmän puuvaltaiseksi: koulujen, päivä- ja hoivakotien lisäksi myös infrarakenteissa kannattaa muistaa puun käyttö. Puurakentamista voi innostaa myös tontinluovutus- tai arkkitehtikilpailuilla parhaasta puurakentamisen suunnitelmasta. – Ei pidä myöskään unohtaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota voi tehdä esimerkiksi korkeakoulu- ja oppilaitosyhteistyönä.
Päivän päätteeksi kuultiin case-esimerkkinä Puuidea Oy:n erikseen asennettavista puuparvekkeista puu- ja betonitaloihin. Puu on huomattavasti betonia keveämpi materiaali ja parvekkeet voidaan parveketornityyppisen pystytyksen lisäksi myös ripustaa paikalle. – Ensi vuonna tavoitteenamme on rakentaa 400–500 parveketta, toimitusjohtaja Jouko Rintala arvioi.
Teollisen puurakentamisen hybriditeemapäivän järjesti Metsäkeskuksen Teollisella puurakentamisella elinvoimaa ja kestävyyttä Etelä-Pohjanmaalla -hanke.
Jaa artikkeli
