Kävelevät talot
Moduulirakennuksia valmistavan Teijo-Talot Oy:n kaikki rakennukset ovat siirtokelpoisia eli päiväkodit, koulut ja hoivakodit voidaan siirtää kunnan sisällä tai kunnasta toiseen väestörakenteen muuttuessa.
Siirtokelpoisuus tärkein ympäristönäkökulma
Väestödemografia tuppaa muuttumaan ajan kuluessa. Kun väestörakenne muuttuu – tietyn asuinalueen asukkaat vanhenevat tai kuntaan rakennetaan uusia asuinalueita – aiemmin rakennetut päiväkodit, koulut ja hoivakodit ovatkin sijainniltaan väärissä paikoissa. Perniöläinen moduulirakentaja Teijo-Talot Oy on ratkaissut ongelman. Yritys valmistaa päiväkoteja, kouluja, toimistoja – ja yhdistyttyään vuosi sitten Hovako Oy:n kanssa – myös hoivakoteja edelleensiirrettävinä.
Teijo-Talojen valmistamat kaikki rakennukset ovat siirrettävissä betonialapohjineen kunnan sisällä tai vaikkapa kunnasta toiseen. Rakennuksia voidaan helposti moduuleittain laajentaa tai pienentää sekä muuttaa käyttöfunktioita.
Rakennusten siirtomahdollisuus ei ole pelkkää puhetta, sillä yritys on jo toteuttanut siirtoja – ja niitä on merkitty tulevan kesänkin kalenteriin kaksi kappaletta. Teijo-Talot on siirtänyt Uudellamaalla päiväkoteja kunnan kasvun ja kehityksen mukaan sinne, missä niitä on sillä hetkellä tarvittu. Pohjanmaalla aikansa palvelleen koulun laajennusosa siirtyi toiseen kuntaan ja siitä muokattiin hammaslääkärikeskus.
Viime vuonna yritys siirsi keskeltä Tamperetta 1200-neliöisen koulun Turkuun. – On luonnollista, että lapset kasvavat pois kouluiästä ja vanhukset poistuvat tästä maailmasta. Väestörakenteen muututtua, kouluista ja hoivakodeista ei tarvitse tulla enää kiinteistöongelma, rahataseen ongelma tai jopa ympäristöongelma. Meidän toimintamme tärkein ympäristönäkökulma on se, että kaikki rakennuksemme ovat siirtokelpoisia ja muuntojoustavia, toimitusjohtaja Ismo Laitakari sanoo.
Elementtipöydillä läpimenoajat nopeammiksi
KAKSI VUOTTA Teijo-taloja johtanut Laitakari uskoo, että rakennusten muokattavuudesta ja siirtovalmiudesta voi tulla jopa yksi tarjouskriteeri tulevaisuuden julkisen sektorin rakentamisessa. – Teemme tälläkin hetkellä Kuopion seudulle päiväkotia, jonka tarjouspyynnössä edellytettiin, että rakennusta pitää pystyä laajentamaan tai pienentämään kymmenen vuoden päästä moduuli kerrallaan, hän kertoo.
Kokonaisen koulun tai muun satojen ihmisten käyttämän julkisen rakennuksen siirtäminen ei kuulosta ihan yksinkertaiselta, mutta on sitä, vakuuttaa Laitakari. Jotta siirtämisen ideologian voi ymmärtää, pitää selvittää, miten salolaisyritys valmistaa rakennuksensa. Kaikki kohteet valmistetaan täysin valmiiksi talotehtaalla kuivissa olosuhteissa, säältä suojassa. Ensimmäisessä hallissa, tuotantolinjan alkupäässä, syntyy rakennuksen teräsbetonialapohja. Teijo-Talojen kohteissa tonteilla ei tarvitse tehdä ollenkaan perustusrakentamista, sillä talon mukana tulevan alapohjan ansiosta pelkkä kunnallistekniikan vetäminen ja sorapatja riittävät. Betonialapohja syntyy 6 x 12 metriä kokoisista ”legopalikoista”, jotka yhteen liittämällä muodostavat koko rakennuksen alapohjan. – Pohjaan laitetaan vesikiertoinen lattialämmitys ja voin sanoa, että pohja ei muuten kopise, eikä siitä tule parakkimaista mielikuvaa, Laitakari kehaisee. – Pyynnöstä teemme myös alapohjan puusta, kuten kaikissa hoivakotikohteissamme teemmekin, hän lisää.
POHJAN ALKUKUIVUMISEN aikana naapurihallissa valmistetaan ulkoseinä- ja väliseinäelementit. Uutena yksityiskohtana, ne valmistetaan nyt yritykseen päätoimitiloissa Salon Perniössä – ja pian myös Halsuan tehtaalla Keski-Pohjanmaalla ja Tuuloksen tehtaalla Hämeenlinnassa – elementtipöydillä. – Aikaisemmin talojen puurungot tehtiin meillä pystyrakentamalla, mutta vuodenvaihteessa toteutettu pilottihanke elementtipöydillä akentamisesta onnistui niin hyvin, että investoimme vastaaviin pöytiin ja niiden kehittämiseen lähikuukausina myös muilla tehtaillamme, Laitakari kertoo. Uudistus on osa Laitakarin mukana tullutta teollisen puolen osaamista ja näkemystä. – Yhdistämällä käsityö- ja puunkäsittelytaidot sekä teollisuuden parhaat puolet, lopputulos on hyvä ja tehokas. Meidän intresseissämme ei ole lisätä tehtaita, vaan hakea tehokkuutta ja lisäkapasiteettia läpimenoaikoja lyhentämällä. Uudet elementtipöydät ovat yksi osa sitä suunnitelmaa, Laitakari
sanoo.
Tällä hetkellä keskikokoisen päiväkodin rakentamiseen menee Teijo-Taloilla 4–5 kuukautta siitä, kun piirustukset on läpikäyty ja hyväksytty tilaajan kanssa. Parhaillaan Perniön tehtaalla valmistetaan kahta päiväkotia ja yhtä toimistorakennusta, yhteispinta-alaltaan liki 4 000 neliötä. Kahden muun tehtaan maksimikapasiteetit liikkuvat 1200 neliön paikkeilla.
Siirtokulut 10-20 prosenttia uuden kiinteistön rakentamiskuluista
KUN LATTIA ON KUIVUNUT ja pääasiassa suomalaisesta havupuusta rakennetut seinäelementit pistetty paikoilleen, rakennuksiin lisätään vesikatto. Naps, lämmöt päälle – ja sisäpuolen sisustaminen voi alkaa. Hallin viimeisestä ovesta pullahtaa ulos täysin käyttövalmis uudiskohde. – Paikan päällä kohteissa asennuksiin menee vielä 1–2 kuukautta, Laitakari kertoo.
Mutta se siirtäminen, se tapahtuu näin: siirrettävä rakennus irrotetaan ensin LVI-, sähkö- ja viemäriverkostoista, moduulisaumat irrotetaan ja höyrynsulut avataan. Seuraava vaihe on Laitakarin mukaan kuin paroni von Münchausenin seikkailuista, jossa paroni nostaa itse itseään omista hiuksistaan. Eli rakennus nostetaan lavetin päälle Teijo-Talojen kehittämällä, Kävelevä talo -patentin mukaisella nostomenetelmällä. – Ulkopuolista, isoa nostoajoneuvoa ei tarvita.
Moduulien tarkka sovitus tontilla onnistuu hyvin, koska Teijo-Talojen nostomenetelmällä moduuli voidaan ”kävelyttää” millin tarkasti edelliseen moduuliin kiinni. Uudessa määränpäässä toimitaan luonnollisesti päinvastaisesti, jolloin rakennus on kuukaudessa, parissa uudelleen käyttövalmis. Siirtokulut ja käyttöönottokulut ovat noin 10–20 prosenttia uuden vastaavan kiinteistön rakentamiskuluista.
Ensimmäinen CLT-kohde tilaajalle
UUDISTAMISTA TEIJO-TALOT ei ole pelännyt koskaan. Siitä kertoo kaiken yllä kerrotun lisäksi yrityksen uusin aluevaltaus: rankarakentajana tunnetun yrityksen ensimmäinen CLT-kohde, toimisto kansainväliselle teollisuuden toimijalle, lähti tilaajalleen toukokuun lopussa.
Yritys uskoo, että CLT-rakentamisosaaminen vahvistaa sen kilpailukykyä massiivipuurakenteita edellyttävissä hankkeissa. – Näitä kysytään enemmän ja enemmän. Tulevaisuudessa CLT:n ja puisen rankarakenteen sekä muiden materiaalien oikeasuhtainen yhdistely hybridirakenteeksi tuo käyttäjien, ympäristönäkökohtien ja rakentamistalouden kannalta kilpailukykyisimmät ratkaisut, Laitakari ennakoi.
Teijo-Talot rakensi ensimmäisen CLT-kohteen Halsuan tehtaallaan. Yrityksellä on valmius tehdä CLT-taloja kaikissa tehtaissaan.
TÄHÄN AIKAAN VUODESTA julkisten hankintojen tarjousportaalin Hilman pitäisi olla ruuhkaisimmillaan, mutta Hilmassa on hiljaista. Hankkeita on jäädytetty ja uusimman tiedon mukaan julkisten rakentamisprojektien aloitukset vähenivät toisella kvartaalilla 22 prosenttia. – Käynnissä olevista projekteista on vaikea saada laskutettua niin paljon kuin pitäisi, Laitakari summaa sodan vaikutukset Teijo-Talojen toimintaan. – Kaikesta huolimatta toimialan näkymät ovat hyvät. Paljon tiukempaa Ukrainassa on, ja sympatiat ovat siellä, hän muistuttaa.
Lasse Ojasen käynnistämä Teijo-Talojen taival on kestänyt tähän mennessä 22 vuotta. Noin 40 henkilöä työllistävä yritys aloitti pienrakennusten ja omakotitalojen tuottajana, mutta teki viimeisen valmistalon kuluttajille vuonna 2019.
Yritys tunnetaan myös Suomen ensimmäisen joutsenmerkillä varustetun, vuonna 2017 Hyvinkäälle nousseen päiväkodin rakentajana. Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki. Joutsenmerkin saaminen edellyttää tiukan kriteeristön täyttymistä: erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa energiataloudellisuuteen, sisäilman laatuun ja rakennusmateriaaleihin.
Laitakari kertoo, että joutsenmerkillä varustettujen kohteiden valmistaminen on yritykselle mielekästä, sillä yritys valitsee mielellään laadukkaat ja ympäristön kannalta parhaat materiaalit. – Käytämme vuosittaisista kehittämis- ja investointirahoistamme ison osan asumisterveyden ja ympäristöasioiden edistämiseen. Panostamme kiertotalousajatteluun. Uskon, että tulevaisuudessa puun ja kierrätysmateriaalien osuus vain kasvaa rakentamisessa.
Jaa artikkeli
