Kemin Sataman jätti-investoinnit käynnistyvät

Kemin Satamaa laajennetaan Metsä Fibren biotuotetehtaan tuotteiden kuljetuksia varten. Ruoppauksen jälkeen rahtialukset, joiden syväys on 12 metriä, voivat liikennöidä satamassa.

Investointi on mittavin satamayhtiön historiassa

KEMIN SATAMA OY investoi 42 miljoonaa euroa satama-altaaseen ja uuteen laituriin. Investointi on mittavin satamayhtiön historiassa ja se kohdistuu Kemin Sataman Ajoksen satamanosaan.

Satamayhtiön lisäksi Ajoksessa omia hankkeitaan ovat käynnistämässä Metsä Fibre, joka rakentaa satamaan uuden sellun välivaraston, sekä Väylävirasto, joka on ilmoittanut syventävänsä Ajoksen väylän nykyisestä 10 metristä 12 metriin. Väyläviraston hankkeen kustannusarvio on noin 26,5 miljoonaa euroa.

Investointipäätösten taustalla on Metsä Fibren helmikuussa julkistama päätös investoida uuteen biotuotetehtaaseen.

Kemin Satama Oy ilmoitti maaliskuussa, että se on kilpailutuksen jälkeen valinnut ruoppausurakoitsijaksi Vaasalaisen Wasa Dredging Oy Ltd:n. Laituriurakoinnista vastaa YIT Suomi.

Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Markku Rautio kertoi tiedotteessa ilahtuneensa hankkeen toteuttamiseen saaduista laadukkaista tarjouksista. Urakoitsijat valittiin Kemin Satama Oy:n asettamien laatumääreiden mukaan.

 

Valmista kesällä 2023

METSÄ FIBRE on ilmoittanut, että se aikoo käynnistää Kemin biotuotetehtaan vuonna 2023. Tiukka aikataulu edellyttää, että myös Kemin Satamassa kaiken on oltava valmista kesällä 2023. Kemin Sataman talous- ja markkinointipäällikkö Hannu Tikkala kertoo, että Metsä Fibren sellun välivaraston työmaalla rakennustyöt ovat jo alkaneet maa-alueen syvätiivistyksellä.

Satama-altaan ruoppaus puolestaan alkaa toukokuussa ja kestää kaksi avovesikautta. Käytännössä ruoppausta tehdään tänä ja ensi vuonna touko–marraskuun välinen aika.
– Ruoppauksen jälkeen Ajokseen pääsevät 200-metriset alukset täydessä lastissa, sekä tätä suuremmat alukset, joiden syväys on 12 metriä, Tikkala kertoo.

Kemin satama-altaan maa-aines on karkeaa moreenia, joka ei sovellu imuruoppaukseen. Tikkala kertoo, että työ tullaan toteuttamaan kaivuuruoppauksena pitkäpuomisella kaivinkoneella lautan päältä.

Ruoppauksessa kertyvä, 1,1 miljoonan kuution maamassa käytetään satama-alueen itäpuolella sijaitsevan matalan rannan täyttämiseen. Täyttömaan ansiosta satama-alueelle saadaan uutta pinta-alaa noin 20 hehtaaria.

Satama-altaan äärelle rakentuva laituri koostuu 16-metriä korkeista teräsbetonirakenteista. Pituutta sillä on 400 metriä. Aikataulusta johtuen satama-altaan ruoppausta, laiturin rakennusta ja selluvaraston pystytystä viedään satama-alueella eteenpäin yhtä aikaa.

Sellu nousee suurimmaksi tuoteryhmäksi

KEMIN SATAMA on yleissatama, joka palvelee monien eri tavaralajien kuljetuksia sekä viennissä että tuonnissa. Toimitusjohtaja Rautio muistutti tiedotteessa, että sataman laajennus merkitsee aiempaa monipuolisempia palveluita ja kustannustehokkaampia kuljetuksia, joista hyötyvät Metsä Fibren ohella myös muut sataman asiakkaat.

Tikkalan mukaan satama-alalla suuntaus on jo pitkään ollut kohti entistä suurempia aluksia. Matala väylä ei välttämättä ole asiakkaan silmissä kiinnostava.
– Esimerkiksi Metsä Fibrellä lähtökohtana oli, että satamassa on voitava liikennöidä myös 200-metrisillä rahtialuksilla.
Näitä, esimerkiksi Kiinaan liikennöiviä rahtialuksia tulee Kemin Satamassa liikennöimään kuukausittain 1–2 kappaletta.

Tikkala uskoo, että aiempaa syvempi väylä on kiinnostava myös esimerkiksi kaivosteollisuuden toimijoiden näkökulmasta.


Uuden biotuotetehtaan myötä sellu nousee Kemin Sataman suurimmaksi tuoteryhmäksi. Vuotuisten sellukuljetusten määrä kasvaa 1,1 miljoonaan tonniin. Lisäystä nykyhetkeen on 800 000 tonnia. Sellun jälkeen volyymeissä toiseksi merkittävin puujaloste on paperi, jota viedään vuosittain 500 000 tonnia tonnia, ja kolmanneksi merkittävin kartonki, jonka vuotuinen vienti on 300 000–400 000 tonnia. Sahatavaran kohdalla volyymit ovat selvästi pienemmät, noin 10 000–20 000 tonnia vuodessa.

– Raakapuuta on satamaan joskus tuotu yli 200 000 tonniakin vuodessa mutta viime vuonna määrä jäi 100 000 tonniin, josta pääosa Baltian maista ja Puolasta, Tikkala kertoo.

Jaa artikkeli