Koristeveisto - ainutlaatuisia puukäsitöitä
Koristeveistäjämestari Tero Hulkkosen verstaalla puusta valmistuu ainutlaatuisia puukäsitöitä monipuolisilla tekniikoilla.
Kuva: Koristeveistäjämestari työstää koriste-esinettä lehmuksesta.
Oppia Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta
TERO HULKKOSEN tie koristeveistäjämestariksi ei ollut aivan suoraviivainen. Yläasteen jälkeen Hulkkonen suoritti Lappeenrannan ammattikoulussa (nykyinen Saimaan ammattiopisto Sampo) puutekniikan linjan, jonka jälkeen haki jatko-opintoihin Lahden teknilliseen kouluun (nykyinen LAB). Lukeminen ei kuitenkaan kiinnostanut, ja ammatinvalinnan hakuopasta selailemalla löytyi Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, jossa Hulkkonen aloitti opinnot huonekalusuunnittelijaksi. – Vuoden opiskelun jälkeen vaihdoin veistopuolelle ja se tuntui heti omalta, Hulkkonen kertoo.
Erityiskiitokset Hulkkonen antaa Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opettajana toimineelle Oiva Kentalle (1943–2020), jota pidetään Suomen johtavana koristeveistomestarina. Kentta nosti erityisesti jurvalaisen tyylihuonekaluteollisuuden tasoa ja kehitti veistotekniikkaa. – Koulutus ei sisältänyt työharjoittelua, vaan tähtäsi koristeveistäjäkisällitutkintoon eli ammattitutkintoon, ja veistoa harjoiteltiinkin koulun tiloissa paljon myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin, Hulkkonen toteaa. Koristeveistäjämestaritutkinnon eli erikoisammattitutkinnon Hulkkonen suoritti myöhemmin vuonna 2004.
Hulkkonen harmittelee sitä, että veistokoulutusta ei Suomessa enää ole, sillä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu lopetti koulutuksen Jurvassa vuonna 2015. Oman työnsä ohella Hulkkonen opettaa veistoa Etelä-Karjalan kansalaisopistossa Joutsenossa ja Lappeenrannassa.
Oma veistoverstas Taipalsaareen
KORISTEVEISTÄJÄKISÄLLIKSI vuonna 2001 valmistumisen jälkeen Hulkkonen aloitti toiminimellä Veistoverstas T. Hulkkonen. Aluksi veistoverstas sijaitsi Lappeenrannassa, mutta vuonna 2010 valmistui koti ja veistoverstas samaan pihapiiriin Taipalsaarelle, Etelä-Karjalaan. – Pääosin teen sisäkalusteisiin liittyviä tilaustöitä sekä pientä alihankintaa esimerkiksi Hyvinkään Puuseppien Oy:lle ja Kivaralle, Hulkkonen kertoo. Pintakäsittelyt Hulkkonen tekee myös pääosin itse, mutta vaativammissa entisöintikohteissa työn tilaaja tekee pintakäsittelyt itse, Hulkkonen toteaa.
Hulkkosen työt ovat ainutlaatuisia puukäsitöitä, jotka hän pääosin myös itse suunnittelee piirtämällä mallit lyijykynällä oikeassa mittasuhteessa. Hulkkonen ei käytä suunnittelussa eikä veistossa tietokoneavusteisia menetelmiä. Erikoistumisalakseen hän mainitsee rokokooveistämisen, joka vaatii paljon talttatekniikka.
– Haasteena rokokooveistämisessä on erityisesti työn koossapysyminen, siisti työnjälki sekä sulava muoto, Hulkkonen summaa.
Rokokooveistämisen lisäksi Hulkkosen tuotevalikoimaan kuuluu intarsiatekniikalla valmistetut työt. Intarsiatekniikkaa kutsutaan myös nimellä puu-upotus, kuvioviilutus sekä marquetry. Intarsiatekniikassa 0,6 millimetrin paksuisesta ohutpuu viilusta leikataan pienellä veitsellä kuvioita tai kuvan osia, osat kasataan yhteen kuin palapeli ja näin teos muodostuu. Intarsiatekniikkaa voi käyttää huonekalujen ja esineiden koristelussa sekä tauluina.
Tuotevalikoimaan kuuluu myös persoonalliset taideteokset. – Teen sekä realistisia että fantasiamaailmaan perustuvia puutaideteoksia. Näiden lisäksi teen puuhuonekaluja, persoonallisia sisustusratkaisuja ja ihan tavallisia, uniikkeja puusepäntöitä. Näitä voisi kysellä enemmänkin, Hulkkonen vinkkaa.
Kuva: Vaakuna, jossa materiaalina lehmus ja koivu. Ruskeat osat on petsattu ja lakattu, muut osat maalattu.
Puuntyöstökoneita massiivipuuta varten
HULKKOSEN VERSTAAN KONEKANTA keskittyy massiivipuun käyttöön. Verstaalta löytyy oiko- ja tasohöylä, levy- ja vannesaha, alajyrsin, leveänauhahiomakone sekä useita käsityökoneita. Talttoja löytyy lähes seitsemänkymmentä ja ne ovat pääosin saksalaisia ja sveitsiläisiä. Lisäksi verstaassa on pieni maalaamo.
– MDF-levyä käytän ainoastaan intarsiatöiden pohjalevynä, koska MDF-levy elää vähemmän kuin vaneri ja massiivipuulevyt. Pohjalevyn eläminen aiheuttaa intarsiakuvion halkeamisen, Hulkkonen kertoo.
Veistotöiden raaka-aineena Hulkkonen käyttää pääosin kotimaista koivua. – Tärkeää on, että taltta luistaa puupinnalla tasaisesti ja erityisesti tähän vaikuttaa puun syyrakenteen tasaisuus. Koivun syyrakenne on tasainen ja siksi se soveltuu hyvin veistoon, kun taas männyn syyrakenne on vaihtelevampi, joten veistojälki ei ole yhtä siisti. Lehmuksen syyrakenne on myös tasainen ja se on pehmeytensä vuoksi koivua helpompi veistää. Tammi taas puolestaan on kovaa ja taltta ei meinaa siinä luistaa, mutta veistojälki on kuitenkin erittäin hyvä, Hulkkonen summaa eri puulajien ominaisuuksia. – Raaka-aineen saanti ei ole ongelma, koska Lahden seudulla on useita tukkuja, joista eri puulajeja löytyy asiakkaiden tilaustöiden tarpeisiin, Hulkkonen jatkaa. Osan käyttämästään koivusta Hulkkonen sahauttaa itse.
Hulkkonen toimii yksinyrittäjänä. – Monipuoliset työtehtävät tuovat vaihtelua ja haasteita työpäiviin ja työ pysyy mielenkiintoisena. Yksinään työskennellessä on vapaus, ja suunnitelmissa ei ole yritystoiminnan laajentaminen, Hulkkonen kiteyttää tulevaisuuden suunnitelmia.
Jaa artikkeli
