Lagmansgårdenin koulukoti: Helmi havumetsän uumenissa
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama uusi koulukoti Pietarsaaressa oli valmistuessaan keväällä 2025 konsernin vähähiilisin rakennushanke. Nimensä mukaisesti Ihop-rakennuskompleksi on tehty yhteistyössä rakennuttajan, käyttäjien, suunnittelijoiden ja rakennusurakoitsijan kanssa, millä on saavutettu erityisen kohteen vaatimat turvallisuus- ja kestävyysvaatimukset unohtamatta esteettisiä näkökohtia.
Kuva: Ville Ollila Jake Rakennus Bygg Oy:stä (vas.) ja koulukodin johtaja Carl-Johan Strömberg ovat tyytyväisiä uusiin koulukotirakennuksiin.
Tavoitteena energiatehokkuus ja elinkaaren hiilijalanjäljeltä optimoitu rakennus
Lagmansgårdenin koulukoti avautuu ohikulkijalle kaikessa komeudessaan keskellä metsää Pirilössä, joka sijaitsee noin kuusi kilometriä Pietarsaaren keskustasta. Pysäköintialue sijoittuu koulun hallintosiiven taakse ja sisäpiha on varattu nuorten ulkoiluun. Rakennukset ovat lähes U-muotoisesti sijoitettuna kahteen osaan siten, että päärakennus on pidempänä pohjoisen puolella ja asuintilat omassa L-muotoisessa rakennuksessa pihan etelä- ja itäsivulla.
Senaatti-kiinteistöt päätyi uuteen rakennukseen, koska Pedersöressä sijainneen vanhan koulukodin tilat ja kunto eivät enää vastanneet nykyisen lastensuojelutoiminnan vaatimuksia. Uuden koulukodin suunnittelusta järjestettiin suunnittelukilpailu yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa.
Kilpailu oli kutsukilpailu, johon arvottiin mukaan viisi suunnitteluryhmää. Kilpailijoiden tuli ehdotuksessaan soveltaa valtion koulukodeille laadittua tilakonseptia. Koulukodin suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena oli energiatehokas rakentaminen ja elinkaaren hiilijalanjäljeltä optimoitu rakennus. Kilpailussa edellytettiin, että rakennus suunnitellaan pääosin puurakenteisena.
– Hankkeessa sovellettiin laajasti ympäristöministeriön Green Deal -sopimuksen ohjeita. Kaikki viisi ehdotusta olivat puurakenteisia, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kimmo Autio toteaa.
Kiinteistön lämmitysjärjestelmä käyttää maalämpöä, ja rakennukseen on asennettu aurinkovoimala.
– Tämä on Senaatin vähähiilisimpiä uudisrakennushankkeita tähän mennessä. Olemme onnistuneet saamaan hiilijalanjäljen noin 35 % pienemmäksi kuin vastaavan betonirunkoisen Suomen keskimääräistä kaukolämpöä ja sähköä käyttävän rakennuksen, Autio laskee.
"Tämä suunnitelma nousi ylitse muiden runsaalla puun ja lasin käytöllä"
UUTEEN KOULUKOTIIN rakennettiin 20 majoitushuonetta neljälle osastolle, oppimis- ja harrastetiloja, keittiö ja ruokasali, hallinnon tiloja, huolto- ja autokatos sekä ulkoalueet. – Koulukoti on kohteena hyvin erityinen. Esimerkiksi turvallisuus- ja kestävyysvaatimukset eroavat tavallisesta koulusta ja ovat huomattavasti korkeammat, koulukodin johtaja Carl-Johan Strömberg sanoo. – Tämä oli hyvin erilainen kohde ja moneen asiaan piti kiinnittää erityistä huomiota lähtien esimerkiksi lattialistojen kiinnittämisistä, tuotantopäällikkö Ville Ollila Jake Rakennus Bygg Oy:stä kertoo esimerkkinä.
Kutsukilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit ja Sitowisen suunnitteluryhmä Ihop-nimisellä suunnitelmalla. Arvostelulautakunnan mukaan Ihop edustaa hillittyä ja ajatonta arkkitehtuuria, joka on sidottu upeasti paikkaansa. Rakennusten yhteispinta-ala on noin 3000 neliömetriä. – Arvostelussa painottuivat tilojen toiminnallisuus, kodinomaisuus ja turvallisuus ja lisäksi arvioitiin tilojen tunnelmia ja terapeuttisuutta, Autio tarkentaa. – Tämä suunnitelma nousi ylitse muiden runsaalla puun ja lasin käytöllä ja sen mukana tuomalla valoisuudella. Rakennus oli mielestäni kaunein ehdotuksista, arvostelulautakunnassa mukana ollut Strömberg kehuu.
Hanke toteutettiin jaetulla urakkamuodolla, joka mahdollisti keskisuurten paikallisten urakoitsijoiden osallistumisen tarjouskilpailuun. Pääurakoitsijaksi valittiin pietarsaarelainen Jake Rakennus Bygg Oy. – Käytimme myös aliurakoitsijoina pääasiallisesti paikallisia toimijoita, Ollila toteaa.
Urakoitsijan valinnan jälkeen valittiin suunnittelutyöryhmä, jossa oli edustettuna suunnittelun, urakoitsijan ja omistajan lisäksi myös käyttäjä. – Työstimme suunnitelmaa yhdessä pitkään ja huolellisesti, ja olen kyllä yhteistyöhön ja lopputulokseen todella tyytyväinen, Strömberg sanoo.
Kuva: Ulkoseinä on rakennettu rimoista. Leveä katos suojaa kulkijaa sateelta.
CLT-elementit toimitti Crosslam Kuhmo
KOULUKOTI RAKENNETTIIN CLT-elementeistä, jotka toimitti kuhmolainen Crosslam Kuhmo. Crosslam toimitti vuoden 2023 alkutalven aikana runsaat 200 m3 CLT-elementtejä työmaalle. Levyt oli työstetty ja hiottu asennusta varten valmiiksi. Kohteessa käytettiin pääosin 140 mm paksua 5-kerroslevyä. Osa väliseinistä oli ohuempaa 80 mm paksua 3-kerroslevyä. – Crosslam on meille tuttu yhteistyökumppani edellisistä projekteista, ja yhteistyö toimi taas hyvin. Elementtien asennus sujui kätevästi, Ollila kertoo.
CLT on jätetty pääosin näkyviin sisätiloissa. Rakennuksessa on käytetty puuta muutenkin runsaasti. Liikuntasalin katon puinen katto on asennettu hauskasti kaarevaan muotoon. Kaarevat liimapuupalkit on toimittanut virolainen Arcwood. Puiset alaslasketut alakatot ovat Inlook Groupilta. Ulkoverhoilu on tehty puurimoista, jotka on jätetty puunväriseksi. Puiset kattoristikot tulivat SHR Produktilta, jolta tuli myös pre-cut puutavaraa julkisivuun.
Jos rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen aloittamisen välillä kesti hyvän tovin aikaa muun muassa koronapandemian ja rakennustarvikkeiden hinnan nousun takia, itse rakentaminen tehtiin suunnitellussa aikataulussa. – Kesällä 2023 aloitettiin tontin raivaus ja tammikuussa 2025 rakennus luovutettiin tilaajalle, Ollila sanoo. Rakennus tuli maksamaan 13,5 miljoonaa euroa.
Lagmansgårdenissa rakennusvaihetta seurattiin tarkasti ja ennen huhtikuussa 2025 tapahtunutta muuttoa henkilökunta kävi oppilaiden kanssa tutustumassa tiloihin. – Oli tärkeää, että nuoret näkivät etukäteen mihin muutamme ja mikä tulee olemaan heidän huoneensa. He kyllä tykkäsivät kovasti, samoin henkilökunta. On hienoa työskennellä uusissa kompakteissa tiloissa. Puisessa rakennuksessa on hyvä tunnelma ja äänimaailma on pehmeämpi. Myös puun rauhoittava vaikutus on hyvä asia koulukodissa, Strömberg pohtii.
Ekologiset vaihtoehdot suosiossa
JAKE RAKENNUS BYGG OY ei ollut ensimmäistä kertaa rakentamassa puusta. Vuonna 2003 perustetun yrityksen juuret ovat asuntorakentamisessa, jolloin rakentamisen päämateriaali oli puu. Nyt yritys on keskittynyt enemmän julkis- ja teollisuusrakentamiseen ja materiaalien kirjo on kasvanut. – Pyrimme ehdottamaan asiakkaalle aina ekologisia vaihtoehtoja rakentamisessa, puuta ja muita materiaaleja. Tämä rakennus on herättänyt paljon kiinnostusta, ja tämän varsin haastavan kohteen jälkeen mielellään rakennetaan puusta jatkossa enemmän, Ollila muotoilee.
Ollila on toiminut rakennusalalla 15 vuotta ja on huomannut puurakentamisen kehittymisen. – Puusta ja betonista rakentamisessa on eronsa, molemmissa on hyvät puolensa. Puurakentamisessa esimerkiksi liitosten ja kiinnikkeiden kehitys on ollut huimaa viime vuosina.
Senaattikiinteistöt eivät usein rakenna puusta. Aution mukaan syyt ovat usein kiinteistöjen turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen liittyviä. – Paloturvallisuuskriteerit ovat usein korkeammat kuin tavallisissa rakennuksissa, ja sprinklaus nostaa rakennuksen hintaa. Lagmansgårdenissakin asuinrakennuksen huoneet on sprinklattu, vaikka sitä ei olisi muuten yksikerroksisessa rakennuksessa tarvittu. Yleislinjaus toki on, että puurakentamisen mahdollisuus tutkitaan aina ensin ja sitä pyritään lisäämään, Autio summasi.
Kuva: Kaareva katto tuo liikuntasaliin hauskan lisän.
Jaa artikkeli
