Mäntysuovan 110-vuotinen historia
Mäntysuopa tuoksuu monessa kodissa joulusiivouksen aikaan.
Suomalainen keksintö täyttää ensi vuonna 110 vuotta.
Kemisti-insinöörin keksintö
Mäntysuopaa syntyy puunjalostuksen sivutuotteena ja raaka-ainetta, mäntyöljyä, saadaan selluloosankeiton sivutuotteena. Mäntysuopa on lähinnä Suomessa käytetty emäksinen pesuneste. Mäntysuopaa käytetään esimerkiksi mattojen pesuun ja huovuttamiseen.
Lähes 110 vuotta sitten, vuonna 1913, kemisti-insinööri Alfons Hellströmin johtama tutkijaryhmä Enso-Gutzeitin tehtaalla Kotkassa keksi mäntysuovan. Ensimmäinen mäntysuopatehdas perustettiin samaan kaupunkiin 1920.
On käytetty myös rukkien äänen hiljentämiseen
1910-luvun alussa eli noin 110 vuotta sitten suurin osa suomalaisista käytti itse keitettyä saippuaa. Valmistukseen käytettiin teurasjätteitä ja lipeää. Vielä samana vuonna kemisti-insinööri Alfons Hellström keksi, kuinka mäntyöljyä voi tislata mäntysellun seasta. Kun sekaan lisättiin natronlipeää, soodaa ja fosfaatteja, syntyi mäntysuopa.
Mäntysuovan teollinen valmistus alkoi Kotkassa yli sata vuotta sitten. Keksinnön eteen töitä teki Hellström tutkijaryhmineen Enso-Gutzeitin tehtaalla Kotkassa 1913. Virallisesti tehtaan sivutuote, tislaamo, käynnistyi samana vuonna tammikuussa.
Ensimmäinen mäntysuopatehdas perustettiin samaan kaupunkiin seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 1920. Tuotteesta tuli heti suosittu koko kansan saippua. Alun perin mäntysuopaa myytiin vain palasaippuana, mutta liuoksen tulo markkinoille kasvatti sen suosiota. Suovan myynti oli korkeimmillaan sotavuosien jälkeen.
Mäntysuopaa on käytetty mattojen pesun lisäksi myös muuhun. Rukit pysyivät hiljaisina, kun niiden pyörä liukastettiin mäntysuovalla. Mäntysuovalla on myös pesty koirat ja hoidettu ihoa. Ja kerrotaanpa jopa presidentti Kekkosen voidelleen suksensa mäntysuovalla, kun muita voiteita ei ollut saatavilla.
Rantojen mattolaitureilla peseminen loppui, kun tiedettiin, että mäntysuovan hartsihapot ovat kaloille vahingollisia. Mäntysuopaliuosta on laimennettuna voinut käyttää puutarhan tuhoeläinten kuten kirvojen torjuntaan. Tosin Tukes on poistanut mäntysuovan sallittujen torjunta-aineiden luettelosta vuonna 2010, koska sen käyttöä kasvinsuojelussa ei ole tutkittu riittävästi.
Tuotteen markkinointi kangerteli aluksi
Uuden tuotteen markkinointi kangerteli aluksi tavaran outouden, huonon hajunsa ja pehmeytensä vuoksi. Sitä tarjottiin muun muassa armeijan tarpeisiin. Keskentekoisen tuotteen myynti aloitettiin liian hätäisesti. Näyte-eriin annettiin oikeus palauttaa tavara. Palautuksia tulikin aluksi paljon. Suopaa moitittiin hajuiseksi ja löysäksi. Kuluttajat olivat tottuneet kovaan saippuaan. Laitosmainenkin pesutoiminta oli vielä 1920-luvulla vähäistä.
Tuotteen kehittäjä Alfons Hellström korjasi laatupuutteet ja paketoinnin onnistuessa markkinat alkoivat vetää. Viipurin ja Uudenmaan läänit muodostivat parhaimman myyntialueen. Mäntysuovan todettiin pesevän suolaisen merivedenkin kanssa.
1930-luvun alussa kangaskutomot kiinnostuivat mäntysuovasta, jonne toimitettiin mäntysuopaa konepesuliuoksena. Tämä markkinarako aukeni kemiallisten tutkimusten kautta. Ruotsalaiset pääsivät luomaan omaa suopateollisuuttaan vasta 1930-luvulla ja alkoivat kirjoitella keksineensä keittokaavat. Hellström vastasi nasevasti Suomen Metsälehden palstoilla kesäkuussa 1934. Hän totesi artikkelissaan, että kun Gutzeitin suopa on 65 prosenttia saippuaa niin 14 vuotta myöhemmin kehitetty ruotsalaisten vihreä suopa on vain 35–40 prosenttia saippuaa. Lopuksi Hellström toteaa, että ”Itämeren maissa tanssitaan tämän 15-vuotiaan kultaisen kellertävän, kultaisen vasikan ympärillä”. Hellström mainitsi, että jopa saksalainen I.G. Farbenindustrie oli patentoinut mäntyöljyn saippuajalosteen. Vuonna 1936 mäntyöljytuotetta vietiin 15 maahan. Saksa oli ylivoimainen ostaja. Sota sotki hyvin alkaneen ulkomaankaupan ja tilannetta vaikeutti Saksan lopettaessa ostot 1937 sekä USA:n 1938.
Enso-Gutzeitilta Hackmanin tytäryhtiölle Havi Oy:lle
Sodan jälkeen mäntysuopaa tehtiin täydellä teholla. Sähkötislaamon keitto- ja kolonnijärjestelmä siirrettiin Imatralle alkuvuodesta 1954 ja asennettiin käyntiin. Vuonna 1954 mäntysuopakoneisto sitten käynnistyi aivan uusilla laitteilla. Kotkasta tuotiin korkealle kehittynyt ammattitaito ja tietämys.
Mäntysuovan pakkaus ja myynti siirtyivät Enso-Gutzeitilta Hackmanin tytäryhtiölle Havi Oy:lle vuonna 1984. Havilla mäntysuovan valmistus oli vuoteen 1997 saakka, jolloin saksalainen Henkel Oy osti tuotemerkin. Nykyään myynti on reilut 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa.
TUULA VUOLLE-SELKI