Neuvottelut konttiliikenteestä pitkällä
Porin satamassa puhaltaa kova kehityksen puhuri. Vakituista reittiliikennettä tavoitteleva satama aikoo palauttaa sahatavaran kuljetukset kasvu-uralle.
Tahkoluoto tärkeä huoltovarmuussatama
Porin satamassa on tehty ja tehdään isoja muutoksia. Toimitusjohtaja Vesa Mäkilä uskoo, että Porin satama – yhtenä läntisen Suomen merkittävänä satamana – kasvattaa lähivuosina rooliaan kaupallisen siviililiikenteen toimijana sekä satamana, jolla on kaikki mahdollisuudet palvella myös sotilaallista tarvetta. – Tahkoluodon satama on ehdottomasti yksi tärkeimmistä huoltovarmuussatamista Suomessa. Polttoaineita on monenlaisia ja väylät syviä. Satamaan pääsee kaikki laivat, jotka tulevat Itämerelle, Mäkilä kertoo.
Kahdesta satama-alueesta, Tahkoluodosta ja Mäntyluodosta, koostuvan Porin sataman volyymi kasvoi viime vuonna 34 prosentilla liki viiteen miljoonaan tonniin. Kasvu selittyy pääasiassa Venäjän hyökkäyssodalla ja sitä seuranneella energiakriisillä: kun sota alkoi, venäläiset hiilijunat pysähtyivät ja hiilikuljetukset siirtyivät merelle. Huoltovarmuustekijät lisäsivät liikennettä merkittävästi.
Porin satamassa oli kuhinaa. Laiturissa kävi muun muassa useampi 300-metrinen hiililaiva. – Meille tullutta hiiltä lastataan pienempiin laivoihin ja kuljetetaan muualle Suomeen, Mäkilä kertoo.
Satamaan tulee hiilen lisäksi muun muassa kupari- ja nikkelirikasteita metalliteollisuuden raaka-aineiksi sekä polttoaineita voimalaitoksille. Satamasta lähtee maailmalle pääasiassa metalliyritysten tuotteita ja puolivalmisteita sekä sahatavaraa. Viimeksi mainitun osuus on nykyisin noin viisi prosenttia kokonaisvolyymistä. Lukema on varsin vaatimaton verrattuna ennätysvuoteen 1995, jolloin sahatavaraa vietiin Mäntyluodon sataman kautta ulos 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Nykyinen määrä on viidennes siitä.
Mitä tapahtui? Syitä on useita. – Sahatavaralogistiikassa alkoi siihen aikaan iso muutos, kun konventionaalisista laivauksista siirryttiin enemmän yksikköliikenteeseen. Aasian markkinat kasvoivat ja laivaukset siirtyivät kontteihin, Porin sataman myyntipäällikkö Pasi Aro kertoo.
Lisäksi samaan aikaan Euroopan lähimarkkinoiden laivaukset muun muassa Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin siirtyivät konventionaalisilta Lo-Lo laivoilta yhä enemmän esimerkiksi trailerikuljetuksiin. – Tuotteet alkoivat kulkea suoraviivaisemmin ilman välikäsiä sahoilta loppuasiakkaille, Aro jatkaa.
Investointeja puutavaran vientiä silmällä pitäen
TILANTEESEEN HALUTAAN muutos. Porin satama ja satamassa viime vuonna uutena operaattorina aloittanut Olmar Finland Oy aikovat nostaa sahatavaran kuljetukset takaisin kasvu-uralle. – Tavoite on saada konttioperointi uudelleen käyntiin Mäntyluodosta, ja ensisijaisesti sahatavara-asiakkaiden tarpeisiin. Keskustelut ovat niin pitkällä useamman tahon kanssa, että uskallan sanoa, että kyllä se vielä tämän vuoden puolella tapahtuu, toimitusjohtaja Timo Lehtinen kertoo.
Sahatavara-asiakkaiden – ja samalla monien muiden asiakasryhmien – tarpeisiin vastataan myös uudella investoinnilla. Mäntyluotoon aletaan rakentaa ehkä jo tänä vuonna uutta ramppia, mikä mahdollistaa aiempaa paremman kumipyöräliikenteen. Rampin toivotaan tuovan satamalle paitsi puutavaran vientiä myös muuta säännöllistä reittiliikennettä. – Säännöllisen reittiliikenteen puuttuminen on sataman suurin puute, Mäkilä miettii.
Putket pois veden päältä
UUSIA INVESTOINTEJA suunnitellessa Porin satamassa on juhlistettu aikaisempien investointipäätösten lopputulemaa: uusia laitureita, jotka vihittiin pari viikkoa sitten käyttöön. Mäntyluotoon valmistui 270 metriä uutta laituria ja Tahkoluodossa uusittiin vuodelta 1959 peräisin ollut öljylaituri, joka nimettiin samalla nestebulk-laituriksi.
Laiturihankkeiden kustannus oli kokonaisuudessaan lähes 30 miljoonaa euroa, johon satama sai 7,3 miljoonaa euroa EU:n CEF-tukea.
Uudet laiturit on tehty ympäristönäkökulma edellä. – Putkilinjat eivät kulje enää Tahkoluodossa veden päällä ja Mäntyluodossa uuden laiturin sekä sen kylkeen valmistuvan Boliden Oy:n uuden rikasteterminaalin ansiosta rikasteiden käsittely tapahtuu aiempaa suljetummin, eikä pöly leviä, Mäkilä kertoo.
Tähän investoinnit eivät jää, lupaavat Mäkilä ja Lehtinen, sillä Porin satamassa solmittiin viime kesänä isoja yrityskauppoja alueen kehittämisen toivossa. Satama myi nosturiliiketoiminnan ja Oy Hacklin Ltd satamaoperointitoiminnan Olmarille. Hollantilaisyhtiölle satamaoperointi on uusi aluevaltaus, mutta toiminta on lähtenyt lupaavasti käyntiin. – Yhteistyö on ollut sujuvaa ja heillä on resursseja kehittää sataman liikennettä ihan eri tavalla kuin toimintonsa myyneellä operaattorilla, Mäkilä sanoo.
Olmar on hollantilainen yhtiö, jonka omistaja on iso eläkerahasto, ja joka aikoo kasvattaa toimintaansa Suomessa. – Me haluamme kehittää ensisijaisesti Porin satamaa, mutta onko meillä kahden vuoden päästä toimintaa myös Kemissä tai Kotkassa? En ota siihen kantaa, mutta tahtotila yrityksellä on, Lehtinen kertoo.
Miksi Olmar tuli Poriin? Sitä on moni Lehtiseltä kysynyt. Pääsyitä on kolme: Porissa on kiinnostavia tuulivoimahankkeita, Porin sataman naapurissa on yksi Suomen suurimmista tuulivoimarakentajista ja Suomessa on merkittävästi akkuteollisuuden ja sähköistyksen teollisuutta.
Satama-alueen vetovoima kasvanut
PORIN SATAMA-ALUEEN vetovoima on kasvanut, ja Porin kaupungin vt. toimialajohtajan Jouko Hautamäen mukaan tonttien kysyntä on ollut suurta.
Kaupungilla on vapaita tontteja sataman läheisyydessä, mutta viimeisen omarantaisen tontin satamasta nappasi australialainen Critical Metals Ltd, joka perustaa alueelle vanadiinin jalostuslaitoksen. Laitoksessa erotetaan arvokasta vanadiinia teräteollisuuden kuonasta. – Laitos käynnistyy parin vuoden päästä, mutta kuonaa aletaan tuoda laivoilla terästehtailta jo tämän vuoden puolella. Se lisää liikennettä satamassa merkittävästi, Mäkilä uskoo.
Porin satamalla, kaupungilla ja Olmarilla on yhteinen missio kehittää sekä satamaa että kaupunkia ja olla suunnannäyttäjinä teollisuuden uudistumisessa. – Sataman merkitys on meille ensiarvoisen tärkeä, sillä se on yksi tärkeimmistä kilpailueduista, mitä voimme tarjota. Meillä on satamassa teollisuusalueita ja ulkomaisia yrityksiä. Ne kaikki tukevat meidän elinkeinostrategiaamme vihreästä kasvusta, Hautamäki sanoo.
Valtakunnalliset Vientikuljetus- ja laivauspäivät järjestetään Porissa 25.–26. huhtikuuta. Ilmoittautuminen on päättynyt 31.3. mutta peruutuspaikkoja voi kysyä:
heidi.fors@puumies.fi. Ohjelma on nähtävillä sivulla puumies.fi/tapahtumat.
Jaa artikkeli
