Oulun Satama Oy: Tavoitteena 800 000 kuutiometrin sahatavaran vienti
Oulun satama on viime vuosikymmenen aikana ollut lähes joka vuosi Perämeren suurin sahatavaran vientisatama. Pohjois-Pohjanmaan ja pohjoisen Suomen lukuisten sahainvestointien myötä sahatavaran vienti satamasta tulee todennäköisesti kasvamaan lähivuosina ennätyslukemiin.
Kuva (Herman Andersson Oy): Oulun satamasta laivataan sahatavaraa sekä linjaliikenteellä että noutorahtina.
Vuonna 2023 sahatavaraa kulki Oulun sataman kautta 370 000 kuutiometriä
Oulussa sahatavaran uusi tuleminen alkoi vajaa 20 vuotta sitten, jolloin satamassa palattiin sahatavaran käsittelyyn. Määrät ovat siitä hiljalleen kasvaneet ja tulevat sahojen investointien myötä kasvamaan edelleen sahatavaran markkinatilanteen kohentuessa. Viimeisen 10 vuoden aikana sahatavaran vienti on vaihdellut 350 000 ja 620 000 kuutiometrin välillä. Viime vuonna sahatavaraa kulki Oulun sataman kautta 370 000 kuutiometriä.
METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN osuus sataman viennistä ja tuonnista on noin 60 prosenttia. Sataman isoin vientiartikkeli tulee olemaan kartonki, Stora Enson ensi vuoden maaliskuussa valmistuvan toisen kartonkikoneen käynnistymisen jälkeen. Kuluttajapakkauskartonkia valmistavan kartonkitehtaan kapasiteetti tulee olemaan noin 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa.
Stora Enson sellu- ja kartonkitehdas sijaitsee aivan sataman vieressä ja tuotteet tulevat satama-alueelle suoraan kuljettimia pitkin ja varastoidaan Stora Enson omistaman satamaoperaattori Herman Andersson Oy:n operoimissa varastoissa. – Tehdas tulee käyttämään jatkossa nykyistä enemmän sellua, myös tuontisellua, toimitusjohtaja Jari Rantamaula Herman Anderssonilta kertoo.
Sellun lisäksi Oulun satamaan tuodaan muitakin metsäteollisuuden raaka-aineita kuten raakapuuta, haketta ja erilaisia pigmenttejä. Satamasta viedään sahatavaran lisäksi sellua ja kartonkia. – Konteissa viedään jonkin verran hirsitalojen komponentteja, Rantamaula lisää.
Sataman muita tärkeitä vienti- ja tuontiartikkeleita ovat kemianteollisuuden tuotteet, sillä sataman lähistöllä on useita kemianteollisuuden tuotantolaitoksia. Lisäksi viedään paljon metalliteollisuuden tuotteita. Biopolttoaineista tuodaan kuorta ja haketta sekä jonkin verran kierrätyspolttoainetta. Vientiin lähtee brikettiä ja pellettejä.
Sahatavaraa laivataan satamasta konventionaalisesti, konteissa ja kaseteilla. Sahatavaraa on käsitellyt vuoden alusta kaksi satamaoperaattoria, kun Oy M. Rauanheimo Ab aloitti sahatavaran operoinnin Oulussa. – Kaksi operaattoria lisää palveluntarjontaa ja vaihtoehtoja Oulun satamassa. Uskon, että asiakkaat ovat myös tilanteeseen tyytyväisiä, Oulun sataman johtaja Marko Mykkänen arvioi.
"Tavoitteemme on puolittaa hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä"
HERMAN ANDERSSONIN asiakkaita ovat Stora Enson Veitsiluodon sahan lisäksi mm. Keitele Oy, Orasko Oy, Veljekset Vaara Oy, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy sekä Kuhmo Oy. Sahatavara saapuu satamaan pääosin rekoilla, vain noin 15 prosenttia tulee rautateitse. Konventionaalisesti sahatavaraa laivataan MENA-maihin, kun taas kontit suuntaavat yleensä Aasiaan. Lisäksi sahatavaraa laivataan kaseteille, joiden määräpää on yleensä Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa. Konventionaalisen kuljetuksen osuus kaikesta sahatavaran viennistä on noin 80 prosenttia.
Herman Anderssonin liikevaihdosta omistajayhtiön Stora Enson tuotteiden osuus on noin puolet, toinen puoli tulee muilta asiakkailta. Lisääntyvää kartongin tuotantoa varten valmistuu automaattinen rullavarasto tämän vuoden loppuun mennessä. Rantamaula on tyytyväinen yrityksen konekantaan, jota on pystytty uusimaan ja joka on hänen sanojensa mukaisesti hyvässä iskussa. Viime vuonna yritys rakensi myös 1,2 hehtaarin varastokentän, joka lisäsi varastokapasiteettia.
Automaattivarasto vähentää trukkityötä huomattavasti, mikä omalta osaltaan edistää Herman Anderssonin ympäristöystävällisemmän toiminnan tavoitetta. – Olemme laskeneet hiilijalanjälkeämme vuodesta 2019 asti ja tavoitteena on puolittaa se vuoteen 2030 mennessä, Rantamaula toteaa. Tavoitetta edistää myös tärkeimmän kumppanin Wallenius Sol Ab:n pari vuotta sitten käyttöön ottamat uudet ro-ro-alukset, jotka ajavat pääosin LNG:llä. – Keskusteluja on käyty myös maasähkön rakentamisesta näitä uusia aluksia varten. Trukeissa olemme siirtyneet hiljalleen sähkötrukkeihin ja isojen hallien valaistukset olemme vaihtaneet ledeihin. Sähkön kulutuksesta 15 prosenttia tuotamme aurinkopaneeleilla, Rantamaula luettelee.
Kuva: Oulun sataman johtaja Marko Mykkänen.
Oy M. Rauanheimo Ab laajensi toimintaansa Oulun satamaan
Rantamaulan mukaan Herman Anderssonin työmäärä tulee lisääntymään Stora Enson kartonkilinjan investoinnin valmistuttua ja sahatavaran markkinatilanteen parannuttua. – Me olemme siihen valmiita, sillä työntekijämme ovat ammattitaitoisia ja joustavia ja yhteishenki työpaikalla on hyvä. Olemme aina valmiita joustamaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti.
OY M. RAUANHEIMO AB laajensi toimintaansa Oulun satamaan vuoden 2024 alussa. Nykyään KWH-konsernin omistuksessa oleva yritys aloitti aikoinaan Kokkolan satamasta, mutta on nyt laajentanut toimintaansa Hamina-Kotkan satamaan, Helsingin sataman Vuosaareen ja Loviisaan sekä Porin ja Hangon satamaan. Pohjoisessa yrityksellä on sopimus Outokummun kanssa Tornion satamanosturipalveluista.
Metsäteollisuustuotteiden osuus on Rauanheimon liikevaihdosta merkittävä. – Olemme metsäyhtiöiden kumppanina eri satamissa. Esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan selluyksiköitä kuljetetaan kahden junan päivävauhtia Vuosaaren satamaan, jossa vastaamme selluyksiköiden varastoinnista ja laivaamisesta vientiin, Pohjoisen Suomen aluejohtaja Janne Lindqvist kertoo. Metsäyhtiöiden tarvitsemaa tuontipuuta yritys käsittelee HaminaKotkan Mussalon satamassa.
Saha-asiakkaina Rauanheimolla ovat mm. Junnikkala Oy ja Pölkky Oy. Rauanheimo toimittaa sahatavaraa Oulun satamasta sekä konteissa, kaseteilla että konventionaalisesti. Yritys on hankkinut Oulun satamaan Mantsisen 200-sarjan hybridinosturin, jota operoidaan pääosin sähköllä. – Hybridinnosturi on ollut suurin yksittäinen investointimme Oulussa, mutta myös investointi vihreään siirtymään.
Rauanheimon tavoitteena on vakiinnuttaa sahatavaraliikenne Oulun satamassa. – Olemme toki kiinnostuneita kaikesta muustakin liikenteestä ja tarjoamme palveluita myös muualle. Muokkaamme palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan ja meidän kauttamme asiakas saa käyttöön koko Rauanheimon verkoston eli vientituotteille voidaan katsoa sopivin ja kilpailukykyisin vaihtoehto, Lindqvist toteaa.
OULUN SATAMALLA on kolme osaa: Oritkari, Nuottasaari ja Vihreäsaari. Metsäteollisuustuotteita käsitellään Oritkarin satamassa, jonka saavutettavuus paranee uusien infrahankkeiden myötä. Pohjoinen kolmiorata valmistui viime vuonna, ja nyt pohjoisesta tultaessa pääsee kääntymään Oulu-Helsinki-pääradalta suoraan satamaan ja Stora Enson tehtaalle.
"Tulemme jatkossakin olemaan Perämeren suurin sahatavaran vientisatama"
Rekkaliikenne Oritkarin satamaan helpottuu myös, kun satamaan johtava Poikkimaantien remontti valmistuu vuosien 2025–2026 aikana. Remontissa lisätään 4-tieltä käännyttäessä alkupään tien kaistoja ja linjaus muutetaan kulkemaan merenrantaa pitkin satama-alueelle asti. – Remontin tuoma uusi sisäänajotie sujuvoittaa liikennettä huomattavasti, Mykkänen toteaa tyytyväisenä.
Tulevaisuuden investointeja on asfalttikenttien laajentaminen sahatavaralle tämän ja ensi vuoden aikana. Tilaa satamassa on, sillä sataman alue on yhteensä 500 hehtaaria, josta maa-alueen osuus on 400 hehtaaria. Tilaa tarvitaan myös raakapuulle, jota lähtee isoja määriä satamasta. – Esimerkiksi Venäjän tilanteen vuoksi satamasta kuljetetaan isoja määriä koivukuitupuuta Kaakkois-Suomeen, Mykkänen sanoo.
Oritkarin satamaan on 12,5 metrin syvä väylä. Väylän leventäminen on Mykkäsen mukaan suunnitteilla, mutta syväyksen lisääminen 14 metriin ei ole ihan lähivuosien ohjelmassa, vaikka alustavat selvitykset siitäkin on tehty. – Digistrategian päivittäminen on agendalla myös ja käymme siitä keskusteluja operaattorien ja sahojen kanssa, Mykkänen sanoo.
Tulevaisuus Oulussa näyttää Mykkäsen mukaan hyvältä: – Uusien investointien myötä metsäteollisuustuotteiden, kartongin ja sahatavaran, vientimäärät tulevat kasvamaan merkittävästi. Tulemme jatkossakin olemaan Perämeren suurin sahatavaran vientisatama.
Kuva: Mantsisen uusi 200-sarjan hybridinosturi kulkee sekä sähköllä että polttoaineella.
Jaa artikkeli
