Raision Puusepät tunnetaan erikoisen tekijänä
Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen alakaton ykkössija Puupalkinto 2022 -kilpailussa on monen tekijän summa. Yksi niistä on Raision Puusepät Oy:n intohimo ja ammattitaito haastavissa kohteissa, minkä seurauksena on kalustepuusepäntyön tarkkuudella tehty alakatto.
Komea referenssilista
Kun tarvitaan puusepänliikettä toteuttamaan haastavaa kohdetta, rakennusliikkeissä mieleen tulee usein Raision Puusepät Oy. Laivojen sisustuksella vuonna 1985 aloittanut yritys on hiljalleen kehittänyt erikoisosaamistaan etenkin vaativien julkisten tilojen sisustusten ja kalustusten toteuttajaksi.
Referenssilista on komea: Eduskuntatalon, Ruotsin valtiopäiväsalin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kalustus, Helsingin Musiikkitalon pääsalin sisustus, Turun yliopiston seinäverhous sekä Puupalkinnon saanut lentoaseman alakatto. Ne ovat kaikki edellyttäneet erityistä osaamista, innovatiivisuutta ja panostusta työsuunnitteluun. Noin 20 hengen työtiimin työskentelyä helpottaa ajanmukaiset tehdastilat ja uusi konekanta.
461 erilaista elementtiä
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN katon suunnitteluun yritys pääsi mukaan alkumetreillä. – Uuden rakennuksen rakennuksesta vastaava allianssi otti meihin yhteyttä ja kysyi, että jos rakennukseen teetetään CLT-elementit, voisimmeko me asentaa ne, toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä kertoo. – Suunnitelmat nähtyämme ehdotimme voisiko katon tehdä hieman eri lailla, Yrjölä jatkaa.
Tästä alkoi yhteistyö eri tekijöiden kanssa, jonka tulosta matkustajat voi ihailla lentoasemalla. Näyttävä puualakatto koostuu 461 erilaisesta elementistä – jokainen elementti ja paneeli on yksilöllinen. Yksittäinen peruskokoinen puualakattoelementti on noin 3,2 x 6,4 m kokoinen. Alakattopaneelit ovat CLT-levyä ja runko liimapuuta. – CLT:ssä on käytetty suomalaista kuusta, mutta itse CLT on teetetty itävaltalaisella pienellä yrityksellä. Tähän päädyttiin koska elementeissä käytettävä CLT piti olla 42–45 millimetriä paksua, millä päästiin keveämpään lopputulokseen. Suomessa valmistettava CLT on vähintään 60 millimetriä paksua. Toinen seikka on että Suomessa CLT:n valmistuksessa käytetään uretaaniliimaa, joka vaatii kosteampaa puuta (12 %), toimiakseen. Me tarvitsimme sisätiloihin puusepänkuivaa (8 %) CLT:tä, Yrjölä kertoo.
Puuosat on toteutettu CNC-jyrsimällä, jotta niistä on saatu mittatarkkoja. Tekniikan vaatimat reiät on pääosin esiporattu puualakattopaneeleihin. Suunnittelijoiden ja puualakattovalmistajan mallinnukset on toistuvasti koottu yhteensovitusta varten yhdistelmätietomalliin. – 3D-suunnittelu on mahdollistanut tarkan suunnittelun, Yrjölä toteaa. Asennustyö kesti 10 kuukautta. – Vaatimuksena puukattotyössä oli myös rakenteellinen haastavuus, sillä urakkaan sisällytettiin myös puualakaton rakennesuunnittelu, joka toi mukanaan vastuun rakenteellisesta kestävyydestä. Katon kestävyys, kosteuseläminen ja huollettavuus antoivat raamit elementtien runkojen kehittelylle, josta lopputuloksena saatiin turvallinen ja kevyt rakenne, joka roikkuu teräsrakenteista, Yrjölä selittää.
Aaltoileva muoto rakentuu tasaisista, kaareviin muotoihin leikatuista puulevyistä, joiden reunamuodot muistuttavat korkeuskäyriä. Aulan suuren avoimen tilan mahdollistavat pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke on saavutettu teräsrakenteilla. Rakenteet on piilotettu alakaton sisälle.
Puualakatto jakaantuu kolmeen hieman erityyppiseen pääosaan – yleiseen puualakattoon, suuren kattoikkunan valoaukon seinämiin sekä ulkolipan alakattopintaan. Puualakaton vapaamuotoiset, näkyvät pinnat muodostuvat vaakasuuntaisista, osin päällekkäin limittyvistä paneeleista. Paneeleiden vaakasuuntaisiin väleihin on asennettu akustiikkaa parantavat akustovilla-soirot.
Puupalkinnon tuomaristoa lainaten: Vapaamuotoisen alakaton toteutus ja työnjälki on hieno esimerkki siitä, kuinka myös isoja kokonaisuuksia pystytään toteuttamaan kalustepuusepäntyön tarkkuudella. Teknisesti erittäin haastavan kokonaisuuden toteuttaminen visiosta käytäntöön on ollut mahdollista hyödyntämällä esivalmistettuja elementtejä. Tinkimättömän viimeistelyn ja tasalaatuisen pintakäsittelyn ansiosta katto on yhtenäinen kokonaisuus.
CLT:tä myös seuraavaan kohteeseen
CLT-ELEMENTIT ovat pääosassa myös Raision Puuseppien seuraavassa kohteessa: Katajanokan Laiturissa, joka on rakenteilla oleva puurakenteinen toimitalo Helsingin Katajanokalla meren rannalla. Katajanokan Laituri on työeläkeyhtiö Varman ja Stora Enson rakennushanke, joka tulee toimimaan muun muassa Stora Enson pääkonttorina ja hotellina.
Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n suunnitteleman rakennuksen julkisivu rakentuu 740 ikkunasta. Raision Puusepät valmistavat ikkunasmyygit CLT:stä. Ikkunasmyygi eli täytelista tarkoittaa talon ulkoseinään tehdyn ikkuna-aukon sivupintoja. Ikkunasyvennysten eteen tulee vielä lasijulkisivu. Varma on vaatinut julkisivupinnalta pitkää takuuta, mikä vaati Raisiolla tarkan puunsuojauksen, sillä rakennus meren rannassa on paahtavan auringon ja tuulen armoilla.
Energiakriisiin varauduttu
TULEVAISUUS näyttää Yrjölän mukaan varauksella positiiviselta. Isojen hankkeiden välillä liikevaihtoa tuovat erikoiskiintokalusteet esimerkiksi hotelleihin ja toimistoihin. Tällä hetkellä käynnissä on esimerkiksi Helsingin keskustassa Korkeavuorenkadulla olevan toimistotalon saneeraushanke.
Energian kohonneisiin kustannuksiin yritys on valmistautunut hyvin. Katolla on aurinkovoimala, joka tuottaa yrityksen tarvitsemasta sähköstä puolet, ensi vuonna valmistuva toinen laitos vie yrityksen jo omavaraiseksi. Muutenkin energiaa on säästetty: esimerkiksi tuotantotilojen valaisimet on kaikki vaihdettu ledeiksi ja kompressoreissa on sähkönkulutusta säästävä invertteriohjaus.