Terveestä sisäilmasta tuli vetovoimatekijä
Mikään yksittäinen rakennusmateriaali ei takaa tervettä sisäilmaa, sillä kiireellä ja huolimattomuudella voidaan pilata mikä tahansa koti tai julkinen tila. Huolellisesti rakennettuna puusta syntyy sisäilmaltaan terveitä koteja ja tiloja. Tämän ovat hengityselimissään todenneet sekä helsinkiläinen Sandströmin perhe sekä Tuupalan alakoulun oppilaat ja henkilökunta Kuhmosta.
Huonosta sisäilmasta kärsii 17 prosenttia ihmisistä
Euroopan laajuisesti
TUTKIMUKSET KERTOVAT, että Euroopan laajuisesti jopa 17 prosenttia ihmisistä kärsii huonosta sisäilmasta.
Tässä valossa ei ole yllättävää, että raikas sisäilma on noussut rakennusalan vetovoimatekijäksi. Hyvä sisäilma ja homeriskittömyys ovat voimakkaasti sekä yksityisten että julkisten tilojen rakentajien huulilla.
– Tuoreen tutkimuksemme mukaan ne ovat kaksi tärkeintä asiaa, Honkarakenteen markkinointijohtaja Sanna Huovinen kertoo.
Listalla esimerkiksi kustannustehokkuus ja huoltovapaus ovat vastaajille vähemmän tärkeitä asioita ja löytyvät vasta listan puolivälin jälkeen. Honkarakenteen ja OMD Finlandin viime keväänä teettämään tutkimukseen haasteltiin 1000 kuluttajapaneeliin kuuluvaa suomalaista sekä 300 Honkarakenteen asiakasta.
Kaikista vastaajista 92 prosenttia piti hyvää sisäilmaa kodin tärkeimpänä ominaisuutena ja Honkarakenteen hirsitaloissa asuvista 94 prosenttia.
Kivitaloissa asuvat vastaajat pitivät kiveä vakaana ja helppohoitoisena rakennusmateriaalina, puutaloissa asuvat vastaajat nostivat sisäilman lisäksi esille ekologisuuden ja helpon muokattavuuden. Kerrostaloasujilla sisustus oli puolestaan tärkein tae kotona rentoutumiselle ja hyvälle ololle.
Huovinen on laittanut merkille, että rakentajien arvot ja tärkeysjärjestys ovat selkeästi muuttuneet viimevuosien aikana. Samalla on muuttunut talovalmistajien tarjonta: Honkarakenteen hirsikodeista on tullut niin sanotusti kaupunkikelpoisia – niitä ei rakenneta enää vain maaseudulle ja mökeiksi. Kun runkorakenteena on painumaton hirsi, julkisivussa ja sisäverhouksissa voidaan käyttää ja yhdistää muitakin materiaaleja.
Honkarakenne on vastannut rakentajien kysyntään myös lanseeraamalla pari vuotta sitten Honka Terve Talo TM -konseptin. – Se on vaihtoehto esimerkiksi allergikoille, jotka haluavat, että suunnittelusta pystytykseen kaikissa vaiheissa huomioidaan materiaali- ja rakentamisratkaisut erityisen tarkasti. Kaikissa kohteissamme on mietitty sisäilman laatua, mutta Terve Talo -konseptin huvilat ja talot ovat VTT:n sertifioimia ja suunniteltu yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa, Huovinen kertoo.
Pientalopuolen lisäksi Honkarakenne on toimittanut hirsirakenteisia päiväkoteja jo 27 ja hirsikouluja seitsemän.
Tavoite kodin hyvästä sisäilmasta sai Sandströmit rakentamaan
JUURI PUHDAS SISÄILMA oli kodin tärkein tavoite, kun Pirre ja Jukka Sandström alkoivat viisi vuotta sitten rakentaa omakotitaloaan Helsingin Tapaninvainioon. – Emme olisi itse asiassa ryhtyneet koko rakennusprojektiin, jos emme olisi olleet varmoja, että oman talon rakentaminen on meille paras ja varmin tapa saada kotiimme hyvä sisäilma, Sandströmit kertovat.
Honkarakenteen reilu 190-neliöinen ja kaksikerroksinen, painumattomasta lamellihirrestä rakennettu koti istuu upeasti helsinkiläislähiöön – ja mikä tärkeintä: asukkaat eivät voisi olla sisäilman laatuun tyytyväisempiä.
– Tähän on itse jo tottunut, mutta poikkeuksetta kaikki vieraamme kehuvat, miten kodissamme hengitys vain soljuu, Pirre sanoo.
Sandströmit olivat kaikille rakennusmateriaaleille avoimia, mutta kierrettyään asuntomessukohteita, hirren ominaisuudet nousivat ylivoimaisiksi ja ajatus omasta hirsikodista tuntui aina vain paremmalta.
– Eikä meillä lopulta enää muita vaihtoehtoja suunnittelupöydällä ollutkaan.
Meille oli tärkeää, että hirsi sai jäädä ulkopintaan näkyviin, eikä sitä tarvinnut piilottaa pystylaudoituksella, kuten lähistöllä on valitettavasti tehty, Jukka kertoo.
Pirre ja Jukka ovat itse suunnitelleet kaksikerroksisen talonsa pohjaratkaisun. Alakerta, jossa on olohuone, keittiö ja tv-nurkkaus, on avointa tilaa. Makuuhuoneet ovat yläkerrassa. Makuuhuoneita on kolme, mutta talon sähköt ja valot on vedetty niin, että pohja muuttuu väliseinillä näppärästi viiden makuuhuoneen kodiksi.
Talon sisäseiniin on jätetty paljon hirttä näkyviin ja kaikki materiaalivalinnat, kuten maalit ja silikonit, on mietitty tarkasti allergiakotiin sopiviksi. – Rakennustarkastajana työskennellyt isäni teki ison työn perehtymällä sopiviin materiaaleihin. Häntä ja äitiäni on ylipäätään kiittäminen kaikesta avusta, jota heiltä rakennusurakassa saimme. Ilman heitä emme olisi tästä selvinneet, Pirre miettii.
SANDSTRÖMIT TEKIVÄT kotinsa LVI- ja sähkötöitä lukuun ottamatta omin käsin. Kahden lapsen ja päivätöiden rinnalla illat ja viikonloput raksalla venyivät pitkiksi, mutta aherrus palkittiin. Maanrakennus- ja pohjatyöt he aloittivat kesällä 2015 ja muuttokuorman he kantoivat sisälle jo helmikuussa 2016. Jokunen kuukausi siinä vielä vierähti ennen kuin kaikki listat ja muut yksityiskohdat olivat valmiita, mutta Sandströmit muistavat vieläkin, miten onnellista ja helpottavaa oli herätä omasta kodista ensimmäisenä aamuna. – Eikä se tunne ole mihinkään kadonnut. Tässä kodissa on hyvä olla ja asua, he sanovat.
Rakennusprojekti oli raskas – isoimmilta osin rakennusvalvonnan ja -byrokratian kankeuden vuoksi – mutta piti sisällään myös liudan ikimuistoisia hetkiä. – Esimerkiksi, kun hirret saapuivat tontille, meni kylmät väreet, Pirre kuvailee. – Honkarakenteen asennusporukka oli ihan huikea. He ovat huippuammattilaisia myyjistä asennusporukkaan, Jukka kehaisee.
Tuupalan CLT-kouluun ollaan Kuhmossa tyytyväisiä
PUU VALITAAN RAKENNUSMATERIAALIKSI myös yhä useammissa julkisissa kohteissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Vaikka puurakentamiseen liittyy vielä ennakkoluuloja ja joissakin kunnissa puurakentamisen osaaminen koetaan riittämättömäksi, uutisia puurakentamisesta saadaan lukea kiihtyvällä vauhdilla.
Yksi Suomen kuuluisimpia puukouluja on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla Kuhmoon rakennettu Tuupalan alakoulu, jota on käyty ihastelemassa ulkomailta asti. Joulukuussa 2017 valmistunut koulu on rakennettu CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla. Koulussa on 500 kuutiota CLT:tä, 600 kuutiota liimapuupalkkeja ja 700 kuutiota muuta puuta. – Ennen kuin tähän ratkaisuun päästiin, ehdittiin punnita muitakin vaihtoehtoja. Suunnittelu vei aikaa, Kuhmon kaupungin tekninen johtaja Jari Juntunen kertoo.
Koulussa on sekä esiopetus että 1–5-luokkien opetus. Oppilaita ja henkilökuntaa on yhteensä noin 400. Käyttäjiensä antama palaute on ollut positiivista: nekin oppilaat ja opettajat, jotka joutuivat väistötiloihin vanhasta, sisäilmaongelmaisesta koulusta, pystyvät nyt työskentelemään saman katon alla muiden kanssa.
Laajaa tutkimustietoa koululaisten hyvinvoinnista
saadaan ensi keväänä
TUUPALAN KOULUN rakentamisessa käytettiin Terve talo -kriteerejä, rakennukset valmistettiin sääsuojassa ja rakennustyö luokiteltiin P1-puhtausluokkaan. Luokitus edellytti, että rakennuksen piti olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset poistettiin ja tilojen piti olla luovutusvaiheessa niin puhtaat, että tilat voitiin ottaa välittömästi käyttöön. Koulu lämpenee 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla, kaukolämmöllä.
Huolellisuus ja suunnittelu on kannattanut, todetaan esimerkiksi puurakentamisen koulutus- ja tuotekehityspalveluita tarjoavan Woodpolisin hiilijalanjälkiraportissa. Sen mukaan Tuupalan koulun hiilijalanjälki on kolme kertaa pienempi kuin esimerkiksi Pudasjärven hirsikoulun.
Lisää faktaa saadaan, kun huhtikuussa 2021 julkaistaan Kuhmon kaupungin ja Oulun yliopiston tutkimushankkeen tulokset. Monipuolisessa ja kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessa selvitetään laajasti puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia ominaisuuksia ja tutkitaan, miten nämä ja esimerkiksi koulumatkan pituus sekä kouluviikon sisältö vaikuttavat koululaisten kokemaan stressiin.
Tuupalan koulun kokonaiskustannus oli 11,9 miljoonaa euroa. Kouluhanke on palkittu monin meriitein.
Jaa artikkeli
