Ratkaisuja kuivaviilun käsittelyyn

Lahtelainen Plytec Oy saavuttaa tänä vuonna kaksi virstanpylvästä. Yrityksen perustamisesta tulee kuluneeksi 35 vuotta, ja yritysjohdon omistukseen se siirtyi lähes päivälleen 20 vuotta sitten. Yhä edelleen Plytec tunnetaan maailmanlaajuisesti kuivaviilun käsittelyn laitetoimittajana.

Plytec Oy 35 vuotta

SUOMALAINEN VANERITEOLLISUUDEN tekninen osaaminen on edelleen maailman huippua, vaikka itse vanerinvalmistus onkin vähentynyt dramaattisesti huippuvuosista. Tekninen osaaminen on keskittynyt Päijät-Hämeeseen, jonne myös Plytec Oy perustettiin Ville Kumpulaisen johdolla vuonna 1986. Yrityksen ensimmäinen toimitus oli pintaviilun saumauslinja Punkaharjun koivuvaneritehtaalle, ja kyseinen laite on edelleen tuotantokäytössä.

Alkuvuosina yritys keskittyi räätälöimään saneerauksia kotimaan vaneritehtaille, ja rakensi viilun jatkamis- ja saumauslinjoja, sekä viilun ladontalinjoja. Pikkuhiljaa se alkoi tunnustelemaan idänmarkkinoita, ja lopulta Leningradiin perustettiin Fantec -niminen yritys, joka oli Plytecin ja leningradilaisen vaneri-instituutin yhteisyritys.

Vaneri-instituutti irtautui yhteistyöstä Fantecin kanssa vuonna 1993 ja Plytec luopui omasta osuudestaan vuonna 2001. Fantec jatkaa kuitenkin edelleen toimintaansa venäläisvoimin, ja toimii Plytecin edustajana paikallisilla markkinoilla. Venäjä on siis edelleen Plytecille yksi sen päämarkkina-aleista. Työvoima on siellä halpaa, ja lisäksi puutuote- ja sahateollisuuteen investoidaan voimakkaasti. – Viime vuosina Venäjälle on avattu keskimäärin yksi iso vaneritehdas joka vuosi, enkä usko tahdin hiipuvan lähivuosina, kertoo Venäjän alueen myyntijohtaja Mikko Pylsy. Plytecillä on edustajia ja agentteja Venäjän lisäksi Singaporessa, Koreassa, Chilessä Brasiliassa, Italiassa ja Saksassa.

Plytecin alkutaipaleella auttoi vahvasti paikallinen teollisuusvaikuttaja, Peikko Groupin ja Makron Oy:n perustaja Jalo Paananen. Lopulta vuoden 2001 vappuna Plytec siirtyi MBO-kaupalla toimivalle johdolle. 20 vuotta myöhemmin mukana Plytecissä tuosta viisikosta on vielä kolme henkilöä, joista yksi on nykyinen toimitusjohtaja Eino-Pekka Vatanen. Pari vuotta sitten toteutetulla kohdennetulla osakeannilla omistuspohjaa laajennettiin. – Tällä hetkellä omistajia on yhteensä yhdeksän, joista suurin osa on töissä yrityksessä, hän kertoo.

 

Tuotantolinjojen koko on kasvanut

PLYTECIN TUOTEVALIKOIMA on pysynyt perustamisesta lähtien hyvin stabiilina. Koneet ja laitteet kuivaviilun käsittelyyn ovat yrityksen ydinosaamista, josta se myös tunnetaan maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi viilunpaikkauskoneita yritys on valmistanut 107 kappaletta vuodesta 1993 lähtien. Kone näyttää samalta kuin silloinkin, toki teknistä kehitystä on tapahtunut. – Haluamme olla jatkossakin kuivaviilun käsittelyssä maailman paras, Vatanen sanoo. Suurin muutos hänen mukaansa alalla on tuotantolinjojen koon kasvu.

20 vuotta sitten Plytec teki vain liiman tela- eli valssilevitykseen perustuvia ladontalinjoja, jossa viilut syötetään myötäpäivään pyörivien liimatelojen välistä tai läpi ladelmaan. – Nykyään teemme myös juova- tai verholevitystä käyttäviä linjoja, joissa liima levitetään yksipuoleisesti, Vatanen sanoo. Juova- ja verholevityksen vuoksi ladontalinjat ovat suurempia, mutta ne sopivat vanerin valmistuksen lisäksi myös LVL:n valmistukseen.

Muutos vuosituhannen alusta tähän päivään on myös siinä, että liiketoiminta on painottunut entistä enemmän vientimarkkinoille kotimaisen vanerintuotannon pienentyessä. Koronapandemia on tuonut ongelmia myös Plytecin toimintaan, sillä matkustusrajoitukset ovat viivästyttäneet toimituksia ja käyttöönottoja. Myös uusia kauppoja on vaikeampi tehdä etäyhteyksin. – Tilanteen helpottaessa lähden heti työmatkalle, enkä tiedä milloin palaan takaisin, Vatanen naurahtaa.

Vanerin valmistuksessa tarvitaan edelleen paljon käsiä, mutta myös automaation määrä linjoissa on kasvanut. – Karkeasti voi sanoa, että kauppahinnasta ohjausautomaation osuus on noussut 20 vuodessa 20 prosentista jopa 40 prosenttiin, Vatanen toteaa. Turvallistaminen on myös tullut voimakkaasti mukaan. Kaikki laitteet pitää olla suojattu verkoilla tai vähintään valoverhoilla. Lisäksi linja pitää saada automaattisesti pysähtyminen vieraan esineen sinne joutuessa. Tällaisista seikoista ei vielä reilut 20 vuotta sitten juuri välitetty, mutta konedirektiivi velvoittaa valmistajia huolehtimaan turvallisuudesta.

Puolaan, Baltiaan ja Venäjälle

PLYTEC ON PALKANNUT automaation lisääntymisen vuoksi viimeisen vuoden aikana kaksi automaatioinsinööriä. Automaatiopalveluja yritys kuitenkin myös ostaa edelleen jonkin verran parilta yhteistyökumppanilta. Yritys tekee kaiken koneiden ja laitteiden suunnittelun itse, mutta turvautuu alihankintaan esimerkiksi tarvittavien mekaanisten konerakenteiden osalta. – Plytec-konserniin kuuluvan Padasjoen Metalli Oy:n lisäksi niitä toimittavat muutama muu suomalainen konepaja, Vatanen kertoo.

Linjojen kokoonpanot Plytec pyrkii tekemään itse, ja kaikki linjat kasataan sekä testataan Lahdessa ennen asiakkaalle toimittamista. Osa toimituksista on avaimet käteen -periaatteella, jossa Plytec huolehtii mekaniikka- ja automaatioasentamisen lisäksi myös linjan käyttöönoton.

Viimeisten vuosien aikana Plytecin suurimmat toimitukset ovat suuntautuneet Puolaan, Baltiaan ja Venäjälle. – Sveza, Latvias Finieris, Estonian Plywood, Paged Group, Biaform ja Parfino, teknologiajohtaja Tomi Virolainen luettelee. Estonian Plywoodille yritys toimitti pinkkaus- ja lajittelulinjan, automaattisen jatkamislinjan ja verholadontalinjan. Kauppa oli yksi Plytecin historian suurimmista. Puolalaiseen Paged Groupiin kuuluvalle Valmosin tehtaalle Viroon se toimitti pinkkauslinjan, ja Latvias Finierisin Lignumsin tehtaalle valssiladontalinjan sekä kuljetinjärjestelmän. Muita yrityksen tärkeimpiä markkina-alueita ovat muun muassa Kaakkois-Aasia ja Etelä-Amerikka.

Kotimaan markkinat ovat Plytecin mukaan olleet varsin hiljaiset viimeisten kolmen vuoden aikana. – Muutamia yksittäisten koneiden toimituksia lukuun ottamatta, Virolainen sanoo.

Parhaillaan Plytecin tuotantohallissa toimitusta Venäjälle odottaa uusi ladontalinja, paikkauslinja sekä Latviaan toimitettava valssiladontalinja.

Tulevaisuudessa Plytecillä uskotaan automaation kasvavan vaneriteollisuudessa entisestään. – Olemme panostaneet automaatioon, 3D-suunnitteluun, sekä tuotehallintaan voimakkaasti viimeiset kaksi vuotta, Virolainen kertoo. Automaattiset kuljetinjärjestelmät ovat yksi iso kehityskohta, jolla pyritään vähentämään trukkiliikennettä vaneritehtaan sisällä. Plytec on myös kehittänyt linjoilleen omaa ohjausta viimeisen vuoden aikana, jonka avulla se pyrkii parantamaan toimintavarmuutta.

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email