Salvos kolminkertaistaa tuotantokapasiteetin

Hirsisiä valmisrakennuksia Pyhännällä valmistava Salvos Finland Oy juhli näyttävästi uuden tehtaan avajaisia.

Innovatiiviseksi toimijaksi määrätietoisella työllä

Salvoksen uuteen tehtaaseen on kokoontunut yrityksen työntekijät ja kutsuvieraat pitkiin pöytiin. Yrityksen toimitusjohtaja Jeremias Koskelo toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi avajaistilaisuuteen. – Salvos toimittaa hirsiset valmisrakennukset vaivattomasti yhdellä toimituksella. Liikevaihtomme tulee olemaan tänä vuonna 18 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 40 prosenttia edellisvuoteen. Pyhännällä on yrityksillä hyvä olla. Viettehän arvoisa ministeri Lintilä terveisiä eduskuntaan ihmekunnasta Pyhännästä.

– Salvos on kasvanut innovatiiviseksi toimijaksi määrätietoisella työllä. Meillä on hyvä tulevaisuus. Suurin haaste on rakennuslupien hidas käsittelytahti erityisesti suurissa kaupungeissa, joka eriarvoistaa asiakkaita ja hankaloittaa mökki- ja taloteollisuutta. Käsittelyaika ei saisi ylittää neljää viikkoa, hallituksen puheenjohtaja Aimo Koskelo esitti puheessaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että – On juhlavaa olla täällä, sillä te olette juurikin ihmisten unelmien toteuttajia. Lintilä muistutti nykyisistä haasteista, muun muassa kontti- ja komponenttipulasta.
– Tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa paikkaamaan työvoimapulaa, hän sanoi. Lintilä myös haastoi Pohjois-Pohjanmaata yhdenmukaistamaan ja sujuvoittamaan rakennuslupakäytäntöä: – Te voisitte täällä Pohjanmaalla olla esimerkkinä muille maakunnille.

Vapaa-ajan asuntoja ja omakotitaloja

Salvos on vuonna 2008 perustettu yritys, joka valmistaa hirsisiä valmisrakennuksia. Päämarkkinat ovat vapaa-ajan asunnoissa, mutta yritys toimittaa myös omakotitaloja pakettitoimituksina. Valmismökit menevät pääosin valmiiksi asennettuina. Tarvittaessa yritys tarjoaa perustuksista asti valmiin mökin pystytyksen. – Asiakkaat haluavat entistä enemmän valmiita rakennuksia, joten me myymme helppoutta, Aimo Koskelo toteaa.

Tänä vuonna Salvos valmistaa yhteensä noin 600 eri rakennusta. Rakennukset ovat hirsisiä tilaelementtejä, joita pienimmillään toimitetaan sellaisenaan tai niitä voidaan liittää toisiinsa eri tavoin. Yrityksessä puhutaan Salvos-konseptista, jossa moduulit toimitetaan valmiina tontille ja liitetään pulteilla toisiinsa. Asennus tapahtuu nopeasti. – Toimituksemme on enemmän kuin avaimet käteen -toimitus, Jeremias Koskelo sanoo.

Uudet myyntinäyttelyt

Uusi tehdas kattaa noin 4000 neliötä uusia tuotantotiloja sekä yli 2000 neliötä varastotiloja. Tehtaassa on kaksi uutta kokoonpanolinjaa ja kaksi maalaamoa. Lisäksi on erillinen tehdas uudelle hirsilinjalle ja komponenttivarastolle. Vanha tehdas on siirtynyt komponenttien valmistukseen.

Kokoonpanolinjat sijaitsevat Best-Hallin valmistamissa halleissa. – PVC-eristetyt hallit ovat kustannustehokas ratkaisu. Niissä on 400 millimetriä puhallusvillaa katossa, mikä pitää lämmintä hyvin, aluemyyntipäällikkö Jari Hietala Best-Hallista kertoo.

Hirsilinjan alussa on Kujakon Oy:n porausyksikkö ja kuljettimet, minkä jälkeen on Hundeggerin hirsilinja. Purut ohjataan automaattisesti toimivien kuljettimien avulla uuteen lämpökeskukseen.
– Automaattisella hirsi linjalla on töissä vain kahdesta kolmeen henkeä, Aimo Koskelo kertoo.

Toisessa tehtaassa kasataan hirsikehikko kokoon. Maalamoon kehikko viedään aina ennen ikkunoiden ja ovien asennusta, joten niitä ei tarvitse suojata. Eniten Salvos on toimittanut oman kehittelemänsä värisekoituksensa mukaisia mustia ja tummia hirsirakennuksia. Maalauksen jälkeen rakennuksiin asennetaan ikkunat ja ovet, ja sen jälkeen varustellaan esimerkiksi takalla ja keittiöllä eli tehdään kaikki sisustustyöt. Sähkötyöt tehdään myös valmiiksi tehtaalla, joten tontilla tarvitsee kytkeä vain sähköt sähkökaappiin. Useamman moduulin mökissä sähköt liitetään toisiinsa vain töpseleillä.

Osa hirsiaihioista tulee Vaaran Palkilta Tervolasta. – Toimitamme Salvokselle heidän profiiliinsa höylättyä aihiota. Tämä sopii meidän strategiamme oikein hyvin, Veljekset Vaaran hallituksen puheenjohtaja Jussi Vaara toteaa tyytyväisenä.

Uusi tehdas lähes kolminkertaistaa yhtiön tuotantokapasiteetin. Salvos työllistää jo yli 120 henkilöä. –Uusi tehdas mahdollistaa liikevaihdon kasvun yli 40 miljoonaan euroon, Jeremias Koskelo laskee.

Kaikki myyntinäyttelyt tullaan myös uusimaan ja Salvos tulee avaamaan Turkuun kokonaan uuden näyttelypisteen. Salvoksella on myyntiedustajia koko Suomessa ja näyttelyalueet Espoossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Pyhännällä, Rovaniemellä ja nyt myös Turussa.

– Olemme panostaneet reilusti myyntinäyttelyihimme ja uuden yhtenäisen näyttelykonseptin mukaiset näyttelyt avataan valmistumistahtiin alkuvuoden aikana, Salvoksen myynti- ja markkinointijohtaja Lasse Jaanu kertoo.

Tavoitteena hallittu kasvu

Yritys on selättänyt viime aikojen globaalit haasteet hyvin. – Me olemme selvinneet korona-ajasta voittajina. Meillä on nuori johto, joka taitaa hyvin sähköiset toiminnot. Meillä oli myös valmis konsepti etätoimintoihin ja pystyimme tekemään esimerkiksi suunnittelut täysin etänä heti koronapandemian alettua, Aimo Koskelo kertoo.

Puutavaran hinnannousukaan ei ole vaikuttanut paljoakaan yrityksen toimintaan. – Meillä puumateriaalien osuus on vain osa koko toimitussisällöstä, joten meidän ei ole tarvinnut siirtää puun raaka-aineen hinnannousua kokonaisuudessaan hintoihimme. Kauppa on käynyt hyvällä korkealla tasolla, Aimo Koskelo kertoo.

Jeremias Koskelo kertoo ensi vuoden tilauskannan olevan suuri. – Keskitymme kotimaan kauppaan, hän vahvistaa. Yrityksen tavoitteena on hallittu kasvu. – Omavaraisuusaste on meille tärkeä ja tämän ison investoinnin jälkeen tavoitteemme on nostaa se takaisin korkealle asteelle, Aimo Koskela pohtii.  

Henkilökunta on Salvokselle tärkeä. Onhan yrityksen perustaminenkin sosiaalisen vastuun seurausta. Jeremias Koskelon isän Eino Koskelon rakennusfirmassa ei riittänyt laman aikaan rakentajille töitä, joten lomautukset välttääkseen hän rakensi kolme hirsisaunaa. Saunat menivät hetkessä kaupaksi ja hiljalleen niiden valmistuksesta kehittyi oma yritystoiminta.

Työvoimasta osa on ulkomailta, lähinnä Venäjältä ja Ukrainasta. – Teemme yhteistyötä lähiseudun marjanpoimintayritysten kanssa. Kauden loppuessa heiltä osa on siirtynyt meille töihin, Aimo Koskelo kertoo. – Meillä on hyvä pysyvyys henkilökunnassa, Jeremias Koskelo lisää.

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email