Yhteistyön jäljet johtavat formulavarikolle
Vellamo-veden esillepanotelineiden aihiot valmistuivat pikavauhtia Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden käsissä.
Kuva: Koulutuskeskus Salpauksen puualan lehtori Timo Poskela (vas.), Aki Immonen ja Samuli Koskenniemi kotimaisesta männystä valmistetun harjoituskappaleen äärellä. ”Lämmittelykierroksen” jälkeen aihiot vesitelineille työstettiin radiatamännystä.
Mikä yhdistää Vellamo-vettä, Koulutuskekus Salpausta ja F1-tallia?
Heinolasta lähtöisin oleva premium-vesibrändi Vellamo ilmoitti lokakuussa solmineensa yhteistyösopimuksen F1-talli Moneygram Haasin kanssa. Vellamo toimii tallin virallisena nesteytyskumppanina. Yhteistyö tuo suomalaisbrändille laajaa näkyvyyttä varikolla, Haas F1-tiimin autoissa, kuljettajien kypärissä sekä kuljettajien ja henkilökunnan juomapulloissa. Yhteistyö lanseerattiin hiljattain Texasissa Austinin F1-osakilpailussa.
Vellamo lähde- ja kivennäisveden tuottaja Ice Age Water Oy:n markkinointijohtaja Markus Heinonen kertoo vesien esillepanoon tarkoitettujen telineiden valmistuksen olleen varsin vauhdikas prosessi. – Projektilla oli raju aikataulupaine ja siihen osallistuvilta vaadittiin salassapitosopimusta, ettei tuleva yhteistyö F1-tiimin kanssa paljastuisi ennen virallista julkistusta, hän taustoittaa.
Pullotelineen design kilpailutettiin useammalla muotoilutoimistolla. Muotoilijaksi valikoitui Jyri Niemikorpi Pinto Designista. Telineen toteuttajaksi valittiin kontiolahtelainen Puuartisti Oy, jonka luova johtaja Miikka Kotilainen on myös puun pintahiiltämiseen erikoistuneen Hiil Oy:n yksi perustajista ja yrityksen toimitusjohtaja. Näiden vaiheiden jälkeen oli aika löytää sopiva kumppani vaativaan CNC-koneistukseen. Tiukan aikataulun vuoksi Heinonen osallistui myös itse yhteistyökumppanin etsintään.
Ensimmäinen tiedustelu ei tuottanut tulosta, mutta auttoi eteenpäin, sillä Heinonen sai vinkin ottaa yhteyttä Koulutuskeskus Salpauksen puualan lehtoriin Timo Poskelaan. Poskela otti haasteen vastaan yhdessä puualan opiskelijoiden Samuli Koskenniemen ja Aki Immosen kanssa. Heiltä löytyi tarvittava osaaminen CNC-ohjelmointiin ja rahkeet ripeään toteutukseen.
– Timo kyllä ensin totesi aikataulun haastavaksi, mutta kun kuuli mihin tarkoitukseen kappale on tulossa, päätti kuitenkin ottaa sen työn alle, Heinonen kertoo. Ensimmäinen mallikappale valmistettiin polyuretaanilevystä. – Kävin seuraamassa koululla sen valmistamista. Demovaiheen jälkeen kappaleen mitat jouduttiin vielä muuttamaan, mutta Timo ja opiskelijat vastasivat hienosti huutoon. He ottivat työstön sydämen asiakseen, Heinonen toteaa iloisena.
"Prosessi ja sen toteutus hiottiin viimeistä piirtoaan myöten"
Koskenniemi ja Immonen valmistivat vielä toisen mallikappaleen kotimaisesta männystä, jonka jälkeen aihioiden valmistus uusiseelantilaisesta asetyloidusta radiatamännystä, Accoyasta®, pääsi vauhtiin. Aikaa ei ollut hukattavaksi. Materiaalin Salpaukseen koneistettavaksi toimitti Hiil Oy. Valmiit aihiot matkasivat takaisin Kontiolahdelle, jossa ne hiillettiin, pintakäsiteltiin ja kasattiin valmiiksi tuotteeksi.
– Olemme tehneet paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja toimineet muun muassa paikallisen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian, kanssa. Tässä projektissa Salpaus osoittautui sellaiseksi kumppaniksi, joka pystyi selättämään haasteet ja jolla oli erityistä halua ratkaista ongelmia ja kehittää tekemistään. Koululla on myös käytössään 5-akselinen CNC-kone, joka oli edellytys työstölle, Kotilainen taustoittaa.
– Projekti tarjosi opiskelijoille haasteellisuutta ja edellytti heiltä vahvaa sitoutumista. Painetta lisäsi vielä se seikka, että meiltä ei mennyt Salpaukseen yhtään ylimääräistä materiaalia, oli siis onnistuttava kerralla, hän naurahtaa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistettiin neljä telinettä ja hieman myöhemmin vielä kuusi lisää.
– Ehdotin tuotteen materiaaliksi juuri Accoyaa®, koska se hiiltyy erittäin hyvin ja puulajista saa hiilipintaisena todella lujan materiaalin. Tuotteen erityinen käyttötarkoitus display-kalusteena vaatii kestävyyttä. Vellamo on korkean profiilin premium-brändi, jolla on maailmanlaajuista näkyvyyttä ja koko prosessi sekä sen toteutus hiottiin viimeistä piirtoaan myöten, Kotilainen kertoo.
Kuva: Projektiin osallistuneet Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat Samuli Koskenniemi (vas.) ja Aki Immonen valmistelevat aihion työstöä CNC-koneelle. Työstöratojen CAM-ohjelmointi oli kappaleen moniulotteisen muodon takia eniten aikaa vievä työvaihe.
Kireä aikataulu asetti paineita
Koskenniemi ja Immonen kuvaavat erikoislaatuista projektia mielenkiintoiseksi ja haastavaksi kokemukseksi. Ongelmanratkaisutaidot joutuivat testiin ja kaksikko keksi matkan varrella muun muassa keinoja puristaa pois aikaa valmistusprosessista.
CNC-ohjelmointi oli vaikea työvaihe kappaleen erikoisen muodon takia. Valmista jälkeä piti syntyä vain parissa viikossa. Koskenniemi aloitti projektin yksin, mutta aikataulun painaessa päälle Immonen hyppäsi vauhdista mukaan kaveriksi. – Olihan tämä toteutus kahdestaankin aikamoinen rypistys, Immonen toteaa. – Tuntui kieltämättä mukavalta, että opettajallamme Timolla riitti luottoa meihin tarjota näin haastavaa työtä. On ollut hienoa antaa oma kädenjälki maailmalla näkyvään tuotteeseen. Minulla oli projektin aikana koko ajan tunne, että me Samulin kanssa pystymme tähän ja luotimme omaan tekemiseemme, Immonen sanoo.
– Ensimmäisen oikean työstökappaleen kanssa hieman hermostutti, miten Accoya® materiaalina koneistusvaiheessa lopulta käyttäytyy. Monimutkaisen muotoinen aihio muodostuu kahdesta erilaisesta toisiinsa liitettävästä kappaleesta. Työvaiheiden suuri määrä lisäsi ohjelmoinnin haasteellisuutta ja vaiheita jouduttiin pilkkomaan hyvinkin pieniin osiin. Mastercamissa toisen kappaleen työstöratojen määrä on 37 ja toisen pari vähemmän. Yhdessä urassa on jopa kuusi tai seitsemän työvaihetta, Koskenniemi ja Immonen selvittävät CNC-ohjelmoinnin koukeroita.
Samuli ja Aki valmistuvat pian puusepänteollisuuden osaamisalalta
Opiskelijat valmistuvat jouluna Koulutuskeskus Salpauksesta puuteollisuuden perustutkinnosta puusepänteollisuuden osaamisalalta. Molemmat kiittelevät opinahjoaan siitä, että se on tarjonnut tekemiselle hyvät puitteet sekä sopivan löyhät raamit toteuttaa omia ideoita vapaasti, mutta ohjatusti. Apua on ollut aina tarvittaessa saatavilla. – Ei voi muuta sanoa, kun että ikävä tulee, Immonen toteaa.
Tulevaisuus saa molemmat mietteliääksi. Aika on haastavaa työllistymisen kannalta. – CNC-hommia kun pääsisi tekemään. Minua kiinnostaa myös tuotteen viimeistelyvaihe ja ylipäänsä monipuolinen työnkuva, CNC-virtuoosiksi kanssaopiskelijoiden toimesta tituleerattu Koskenniemi kertoo.
– Itse tykkäisin sellaisesta työstä, jossa voisi ottaa osaa prosessiin kokonaisvaltaisesti aina designista lopputuotteeseen. Monipuolisuus kiinnostaa myös minua, Immonen avaa toiveitaan. – Pitäisi varmaan perustaa oma paja tai mehän voisimme vaikka lyödä hynttyyt yhteen Samulin kanssa, hän maalailee naurahtaen.
Vellamo-projekti toi kaksikolle roppakaupalla kokemusta ja kehitti myös paineensietokykyä. Tehtävä vaati nopeaa reaktioaikaa, maksimaalista suorituskykyä, tarkkaan harkittuja ajolinjoja ja kykyä nopeisiin korjausliikeisiin. Maaliin päästiin kunnialla ja ruutulipun heilahtaessa osapuolten on helppo hymyillä!
Kuva (©Alen Palander): Vesipulloteline hiillettynä ja kasattuna.
Jaa artikkeli
