Näin todetaan Puurakentamisen ohjelman vuosille 2016–2022 asettamissa tavoitteissa. Suomen nykyisen hallituksen puurakentamisen tavoitteet ovat olleet kunnianhimoiset; tavoitteena on ollut kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana. Hallituskausi on jo lopuillaan ja tavoitteisiin on vielä paljon kirittävää.
Pientalot ovat edelleen suosituin puurakentamisen kohde, mutta yhä useammin puusta rakentuu kerrostaloja, kirjastoja, ravintoloita, sote-asemia, teollisuuden halleja ja kohteiden kirjo vain kasvaa. Tämänkin puutaloteollisuus teemaisen lehden sivuilta löytyy monia tapoja käyttää puuta rakentamisessa. Hirsi, hybridirakentaminen, moduulit, runkorakentaminen, suurelementit… Nämä rakennustavat kuljettavat Suomea lähemmäs puurakentamisen tavoitetta, mutta vauhti on vielä liian hidas.
SUOMEN PUUTALOTEOLLISUUDELTA odotetaankin kansainvälisesti kilpailukykyistä puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa. Näiden tavoitteiden toteutumista hidastaa sahatavaran hinnan heilahtelut, komponenttipula, rakentamisen kustannusten nousu, osaajien puute ja myös päätöksentekoprosessit. Kuntien ja kaupunkien päättäjät ovat vahvassa roolissa silloin kun julkisen rakentamisen kohteeseen rakennusmateriaaliksi valitaan puu; tästä löytyy esimerkkejä niin pienistä kunnista kuin suurista kaupungeistakin Suomessa.
Puurakentamisen tavoitteet ovat vahvasti sidottu myös Suomen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin; puurakennukseen sitoutuu hiiltä vuosikymmeniksi. Puurakennusten hyvinvointivaikutuksista on jo olemassa tutkimustietoakin sekä asumismukavuudesta ainakin käyttäjäkokemuksia.
Tätä käyttäjäkokemusta hieman himmentää kiristyneet rakentamismääräykset. Keväällä vierailin Kainuussa puukerrostalokohteella ja surukseni huomasin, että kauniit puuseinät oli palosuojelumääräysten takia piilotettu suurimmaksi osaksi kipsilevyjen taakse.
KAIKISSA KUNNISSA ja kaupungeissa puun valitseminen julkisen rakennuksen rakennusmateriaaliksi ei siis vielä ole luontevaa. On ollut kuitenkin hienoa havaita innostunut keskustelu, joka puurakentamisen ympärille on kehittynyt. Keskustelua on puolesta ja vastaan.
Toimintatapoja haastetaan monelta suunnalta ja mielestäni se on juuri oikea tapa kehittyä ja viedä eteenpäin puurakentamisen tavoitteita.
Tämä on kevään viimeinen Puumies-lehti. Sijaisuuteni Puumiehet ry:n vt. toiminnanjohtajana ja päätoimittajana päättyy elokuun alussa ja seuraavan lehden päätoimittajaksi palaa vuorotteluvapaalta Hanna Luoma.
On ollut hieno kokemus tehdä yhdessä tätä lehteä Puumiehet ry:n toimiston henkilökunnan kanssa. Kiitos ja aurinkoista kesää kaikille!
