Puumies-lehden 3/2026 teemana on kiertotalous ja ympäristö. Pohdin kiertotalous-termin ikää. Termin selitys Kiertotalous-Suomen sivuilla on seuraava: Kiertotalous on talousmalli, joka korvaa perinteisen lineaarisen ”ota-valmista-hävitä” -mallin. Sen tavoitteena on pitää materiaalit, tuotteet ja niiden arvo kierrossa mahdollisimman pitkään, minimoida jätteen synty ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta, toimien maapallon kantokyvyn rajoissa.
Vaikka termi on uusi, niin kiertotalous ei. Sen periaate on vain unohdettu välillä. Ennen Suomessa kaikkea oli vähemmän, joten kierrätys ja uudelleenkäyttö oli arkipäivää. Etelä-Pohjanmaalla jopa hirsitalotkin rakennettiin niin, että ne voitiin purkaa ikkunapuitteita myöten ja siirtää seuraavaan asuinpaikkaan. Jos talo oli liian iso seuraavalle polvelle, saatettiin se laittaa puoliksi ja jälkipolvi kokosi omat pienemmät talot tahoillaan.
Minut on kasvatettu kierrättämään. 1920-luvulla syntyneet vanhempani osasivat kierrätyksen taidon. Mieluummin korjataan kuin ostetaan uutta -periaatteeni on kotikasvatukseni tulos. Varsinkin äitini taidokkaan vaatteiden uusimistaidon olisin toivonut periytyvän itselleni paremmin. Nyt vasta otan haparoivia askeleita räsymatonkutomisessa, missä vanhat vaatteet saavat vielä uuden tehtävän.
KIERRÄTTÄMINEN oli luontevaa myös Aisboisin uusilla yrittäjillä, joita kävin tapaamassa pohjoisessa napapiirin lähellä. Nuoret miehet olivat myös tottuneet korjaamaan mieluummin kuin ostamaan uutta. Yritystoiminta, jossa pohjoisen puutuotetehtaiden hävikkiraaka-aineesta valmistuu huonekaluja ja pientuotteita, sopii heille kuin nenä päähän.
Yli satavuotias porvoolainen hirsitalo ei ollut rakennettu yhtä viisaasti kuin entiset eteläpohjalaiset hirsitalot. PuuLoop-hankkeen purkupilotissa testattiin käytännössä miten puutalo kannattaa purkaa, lajitella ja käsitellä, jotta puu voisi jatkaa elinkaartaan uusissa rakenteissa ja tuotteissa. Pilotissa huomattiin, että jo rakenteellisessa suunnittelussa tulisi purkaminen ottaa paremmin huomioon.
Koskisen Oyj pilotoi yhdessä Kesko Oyj:n kanssa käytöstä poistettujen puupakkausten soveltumista lastulevyn raaka-aineeksi. Käsittelyprosessin pitää olla tarkka, ettei vääriä kappaleita jää raaka-aineeseen. Vaikka suhteelliset osuudet valmiissa tuotteissa ovat vielä pieniä, on Koskisen vakiinnuttanut kierrätysmateriaalit osaksi tuotantoa. Volyymit ovat kuitenkin Koskisen Oy:llä niin isoja, että iso määrä puupakkauksia päätyy nykyään uusiin tuotteisiin energiantuotannon sijaan.
Näiden esimerkkien lisäksi lehdessä on monta mainiota juttua kiertotaloudesta. Hyvä, että palataan vanhaan ja käytetään asiat loppuun sekä kierrätetään materiaaleja. Maapallo kiittää.
Hanna Luoma
päätoimittaja, Puumies-lehti
