Tällä kertaa lehtemme on saanut toisen tutun pääteeman, logistiikan, rinnalle digitalisaation. Mutta mitä on digitalisaatio? Digitalisaation ytimessä on erilaisten tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien uudistaminen. Järjestelmien avulla tietoa saadaan kerättyä ja analysoitua niin prosesseista, työvaiheista ja laitteista kuin asiakkaista ja markkinoistakin. Digitalisaation tavoitteena on uudistaa toimintaa, tehostaa prosesseja ja parantaa tuottavuutta.
Niin kuin Aila Janatuinen Vieraskynä-palstalla hyvin huomauttaa, digitaalisuus ei ole puualalla mikään uusi asia. Digitalisaatio näkyy jo metsässä ja alalle on tullut ja tulee koko ajan uusia, entistäkin älykkäämpiä metsänhoidon ja puunkorjuun ratkaisuja. Metsiä tutkitaan kaukokartoituksen avulla ja metsänomistaja saa tietää metsätuhoriskeistäkin satelliittien välittämän tiedon kautta. Puunkorjuusta on saatu tarkkaa dataa jo kauan.
Sahateollisuudessa digitalisaatio on mullistanut sahaamisen. Eri mit-taustekniikoilla ja ohjelmistoratkaisuilla sahaamisesta saadaan entistä tarkempaa tietoa. Tässä lehdessä ääneen pääsee useampi digiratkaisujensa esittelijä.
Mutta vaikka ohjelmat ja laitteet olisivat kuinka hienoja tahansa, niiden käyttämiseen tarvitaan aina ihminen. Tämä on yksi sahateollisuuden toimintaympäristön muutoksen aiheuttajista, joka asettaa yhä korkeampia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksen teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin sahateollisuuden tarpeet osaajista ja rekrytoitavien osaamisesta. Samalla pohdittiin keinoja, joihin yritykset ovat valmiit panostamaan alan vetovoiman ja tunnettuuden lisäämiseksi. Tutkimus osoitti, että sahateollisuuden yrityksissä ollaan valmiita panostamaan resursseja tähän työhön.
UUDET TUULET puhaltavat myös logistiikan toimialalla. Lehdessä kurkataan esimerkiksi mitä uutta on Porin ja Rauman satamissa. Porissa on muun muassa valmistunut laitureita ympäristönäkökulma edellä – putkilinjat eivät kulje enää veden päällä ja uuden rikasteterminaalin ansiosta rikasteiden käsittely tapahtuu aiempaa suljetummin.
Rauma on ottamassa myös askeleen kohti pienempää hiilijalanjälkeä, laitureille asennetaan maasähköliittymäpisteitä, joista laiva voi halutessaan kytkeytyä maasähkön piiriin ja ottaa aluksen tarvitseman käyttövoiman käyttösähköstä. Maasähköinfran rakentaminen on keino karsia haitallisia ilmapäästöjä ja melua satamassa. Porin ja Rauman kuulumisia saadaan kuulla lisää huhtikuussa pidettävillä Valtakunnallisilla vientikuljetus- ja laivauspäivillä Porin Yyterissä.
Kumipyörilläkin voidaan kuljettaa tavaraa ympäristöä vähemmän haittaavammin. Oulussa raakapuuta kuljettaa Suomen ensimmäinen biokaasulla käyvä puutavara-auto. Metsähallituksen kokeilusta on sekä kuljetusliikkeellä että Metsähallituksella vain positiivista sanottavaa. Vielä kaasuauto on hieman pienempi kuin dieselauto, mutta kun markkinoille saadaan tehokkaampia autoja ja tankkauspisteitä lisää, niin kuljetusliikkeet myös etelämpänä toivon mukaan innostuvat kaasuautoilusta.
