Käsissänne on sahateollisuuden teemanumeron tuhti lukupaketti. Toimitus on muun muassa vieraillut kuudella sahalla eri puolella Suomea tekemässä juttua. Sen lisäksi on vierailtu parilla laitetoimittajalla, useassa eri tapahtumassa, ja myös alueyhdistystoiminnassa on oltu aktiivisia.
Minä vierailin kuukauden aikana kahden integraatin kolmella sahalla Pietarsaaressa, Lappeenrannassa ja Raumalla. Edellisestä kerrasta Pietarsaaren Alholmassa olikin vierähtänyt tovi, 30 vuotta ja rapiat. Olin nuorena metsäylioppilaana sahaharjoittelussa samalla sahalla, silloiselta nimeltään Wisaforestilla. Sahalla on edelleen sama sahalinja kuin silloin 90-luvulla, mutta nyt siitä saadaan erilaisten modernisointien myötä enemmän tehoja irti.
Pietarsaaresta on hyvät muistot – tein siellä myös kemiallisen metsäteollisuuden harjoittelun sellutehtaan puolella. Kaupungissa on muun muassa mahdottoman hieno Skatan alue, joka on yksi Suomen suurimmista yhtenäisenä säilyneistä puutalokaupunginosista. Minulla oli harjoittelujen aikana siellä kortteeri Amerikankadulla, ja talojen välissä olevilla kapeilla hiekkateillä kulkiessaan saattoi kuvitella kulkeneensa aikakoneella sata vuotta taaksepäin.
Kaupungin vanhaa puuhuvilahistoriaa edustaa Malmska Villan, Malmin Huvila, josta voi lukea tämän lehden Wanhat Puurakennukset -sarjasta. Huvila pelastui purku-uhalta viime hetkellä ja on hieno ilmestys Alholman lahden rannassa.
Uusia sahoja lehdessä edustavat Rauman Saha ja Junnikkalan Oulun Saha. Jälkimmäisessä ylösajovaihe on ohi ja saha lähestyy tavoiteltua tuotantovaihetta. Täyteen tuotantovaiheeseen Oulussa uskotaan päästävän jo ensi vuonna. Sahatavaran markkinat tosin eivät ensi vuonna vielä näytä kovinkaan hyvältä Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksen mukaan. Rakentaminen elpyy, mutta tuskallisen hitaasti, joten sahatavaran tuotanto ja vienti kasvavat varsin maltillisesti.
Olemme koonneet lehden loppuun yhdistystoiminnan sivut. Alueyhdistykset ovat retkeilleet Raumalla, Lappeenrannassa ja Utössä. Sen lisäksi alueyhdistysten kuopus, Pohjois-Hämeen Puumiehet viettivät Mäntän klubilla 60-vuotissyntymäpäiviään.
Puumiehet ry:n järjestämälle Lappeenrannan retkelle oli kutsuttu useamman alueyhdistyksen jäseniä Kaakkois-Suomesta. Yhteisretkeilyiden hyöty on siinä, että siinä pääsee tutustumaan naapuriyhdistysten ihmisiin ja samalla voidaan viritellä alueyhdistysten välistä yhteistyötä. Vastavuoroisuusperiaatteella saadaan järjestettyä enemmän ohjelmaa alueyhdistyksiin. Tämä on noussut tärkeäksi teemaksi, kun alueyhdistysten aktiivien määrä on usealla alueella vähentynyt. Yhdistystoiminnan suosio on laskussa, kun ihmisten ajasta kilpailee niin moni asia. Se on sääli, sillä yhdistystoiminta tuo siihen kuuluville iloa yhdessä tekemisestä ja usein elinikäisiä ystäviä.
Lukuiloa!
Hanna Luoma
Päätoimittaja
PS. Olemme tekemässä Puumies-lehden lukututkimuksen – siitä pääsette lukemaan enemmän lehden sivulta 39 ja verkkolehdestämme.