Loka-marraskuun pimeinä kuukausina kalenteri täyttyy mukavasti metsä- ja puualan erilaisista päivistä, joissa pääsee kuulemaan uusinta ajankohtaista alan asiaa ja tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia.
Vanhimmat näistä päivistä ovat Metsäpäivät, jotka järjestettiin ensimmäisen kerran 99 vuotta sitten vuonna 1925. Tuolloin ja vielä metsänhoitajaopintojeni alussa nimi oli Metsäviikko, vaikka tapahtuma ei enää silloin viikkoa kestänyt. Menneitä olivat ne ajat, jolloin metsänhoitajat olivat isoja herroja ja matkustivat pääkaupungin hulinaan kokonaiseksi viikoksi. Nyt tuntuu, että monella metsänhoitajakollegalla työkiireiden takia kahdenkin päivän irrottaminen metsäpäiville on vaikeaa.
Tänä vuonna Metsäpäivillä kokeiluna oli kolmas yleisöpäivä, joka oli suunnattu varsinkin metsänomistajille. En tiedä kuinka päivät saivat houkuteltua kohderyhmää – yhden uudehkon metsänomistajan mukaan tieto oli ainakin hänet saavuttanut sattumalta. Hän oli kyllä päivän antiin tyytyväinen ja toivoi samankaltaisia tapahtumia lisää. Kaupunkimetsänomistajille metsäkäytännön tieto ei enää välttämättä kulje luontaisesti isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle.
PUUPÄIVÄ JA SAHATEOLLISUUSPÄIVÄT järjestettiin osittain samaan aikaan, mikä harmitti Puumies-lehden toimituksen lisäksi myös monia muita. Puupäivässä oli neljä yhtäaikaista seminaaria, joten valinnanvaraa riitti. Tätä metsäekonomia kiinnosti puumarkkinapäivän anti, josta voitte myös lukea tästä lehdestä.
Rakennusala on ennustusten mukaan pohjansa kesällä saavuttanut, joten ensi vuosi toivon mukaan tuo valoa myös puurakentamiseen. Positiivista on, että puurakentamisen toimialaraportin mukaan alan yrityskentässä on tunnuslukujen mukaan jopa tervehtymistä haastavista ajoista huolimatta.
Päivien kuopus on Sahateollisuuspäivät, jotka nekin järjestettiin jo yhdeksännen kerran. Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman konsepti on Ruotsista – messujen sijaan osallistujat kiertävät työpajoissa kuulemassa sahateollisuuden laite- ja ohjelmistouutuuksista. Päivät ovat hyvin suosittuja ja tänäkin vuonna tapahtuma oli loppuunmyyty. Myös työpajoja oli maksimimäärä, 31 kappaletta.
Päivien teemaa, tekoälyä sivuttiin enemmän tai vähemmän eri työpajoissa. Osalla laitevalmistajista tekoälyä on käytetty ennen kuin edes koko nimeä oli keksitty ja osassa otetaan alalla vasta ensiaskeleita. Sahateollisuudessa tekoälyn käyttö voi lisätä muun muassa tuotannon tehokkuutta ja parantaa saantoa. Tekoälyn käyttöä suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää ja missä ei.
Jos kaikki edellä mainitut päivät jäivät tänä vuonna väliin, niin kurkistuksen päivien antiin löytyy tästä lehdestä. Mukavia lukuhetkiä!
Hanna Luoma
päätoimittaja
