Puutuoteteollisuudessa on viime aikoina investoitu voimakkaasti ja uusia saha- ja jatkojalostuslinjoja on valmistunut ja valmistuu useita. Tässäkin lehdessä esitellään kaksi puutuotteiden jatkojalostusinvestointia Kerimäeltä ja Juupajoelta. Uusien linjojen investoinneille ja käyttöönotoille on ollut aikaa, kun rakentamisen huonon suhdanteen myötä puutavaran kysyntä on ollut laskussa. Rakentaminen vähenee tänä vuonna jopa kuudesta kahdeksaan prosenttia, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä syksyllä julkaistussa raportissaan.
Samassa raportissa todetaan myös, että työvoiman määrän vähentyminen rakentamisessa edesauttaa korjausrakentamisen lisääntymistä. Vaikka taloustilanne rajoittaa myös korjausrakentamisen kasvua, sen merkitys kuitenkin korostuu tulevaisuudessa energian säästön toimiessa kannustimena.
Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa Aalto-yliopiston Matti Kuittinen totesikin, että ennen uuden rakennuksen rakentamista tulee miettiä ensin, olisiko sopivia tyhjiä tiloja käytettävissä ja jos ei ole, niin sitten miettiä voisiko korjata tai laajentaa jo olemassa olevia rakennuksia. Vasta kun nämä stepit on läpikäyty, kannattaa rakentaa uusi. Vähähiilisenä materiaalina puu sopii hyvin niin korjaus-, lisä- ja uudisrakentamiseen.
Puurakentamisen ohjelman päätösseminaarissa kuultiin muitakin mielenkiintoisia esitelmiä, muun muassa hienoja esimerkkejä siitä, mitä ohjelma on lähes seitsemän vuoden aikana rahoittanut. Yksi esitelty hanke oli Helsingin yliopiston Living Lab -hanke Hyytiälän metsäasemalla. Siitä kuultiin myös Hyytiälän uudisrakennuksen avajaisissa Juupajoella lokakuussa. CLT:stä rakennettu uusi majoitus- ja opetusrakennus ei ole vain hieno uusi puurakennus, vaan myös tutkimuskohde, jossa tutkitaan niin rakennusmateriaalia kuin ihmisiä.
Uuden Hyytiälän puurakennuksen odotetaan kestävän ainakin 150 vuotta. Metsäaseman vanhat puurakennukset ovat seisoneet Kuivajärven rannalla jo 111 vuotta ja kestäneet lähes yhtä monen metsäylioppilasvuosikerran opiskelut ja juhlat hienosti. Sisäilmaongelmainen uudempi oppilasrakennus ei ehtinyt edes täyttää 50 vuotta, kun se purettiin, mutta sitä ei ollutkaan rakennettu puusta, vaan betonista ja tiilestä.
Vanhoja puurakennuksia lehdessä esitellään niin Suomesta kuin Ukrainastakin. Lisäksi kerrotaan tyyppitalojen historiasta, joka yltää niinkin pitkälle kuin 1890-luvulle. Suunnittelijoina on ollut muun muassa arkkitehti nimeltään Alvar Aalto. Jos omakotitalojen standardoituja puutalojärjestelmiä osattiin tehdä jo 130 vuotta sitten, niin kauan on saatu odottaa standardoitujen puukerrostalojärjestelmien syntyä. Syynä lienee betonikerrostalojen valtaannousu, jonka jalkoihin puukerrostalorakentaminen jäi, omakotitaloistahan Suomessa noin 90 prosenttia rakennetaan puusta.
Toivotaan, että puurakentamisohjelman päättymisen jälkeenkin puurakentamista edistetään edelleen, ainakin hallitusohjelmassa näin mainitaan. Meillä kaikilla puualan toimijoilla on tärkeä tehtävä muistuttaa jatkuvasti puurakentamisen edistämisen tärkeydestä päättäjiä, ettei asia unohdu.
