Tässä lehdessä on paljon ympäristöasiaa. Aihe on minulle tärkeä, sillä taustani niin pitkän linjan partiolaisena kuin lukioajan luontokerholaisena ajoi minut aikoinaan osaltaan Metsätalolle metsänhoitajaoppiin. Pro gradu -tutkielmanikin käsitteli 90-luvun ympäristönsuojelun kuumaa puheenaihetta paperinkierrätystä ja sen vaikutusta Suomen kemiallisen metsäteollisuuden vientiin.
Tässä työssä minulla on ilo julistaa mitä ekologisimman materiaalin, puun ilosanomaa. Vaikka Puumies-lehden pääpaino on puutuoteteollisuudessa, lehden sivuilta voi bongata juttuja myös sekä metsätaloudesta – tässä lehdessä aiheena on vesistönsuojelu metsätaloudessa – että kemiallisen metsäteollisuuden edistysaskelista korvaamaan monia vähemmän ympäristöystävällisempiä materiaaleja.
Metsänhoitajana on tottunut siihen, että kaikilla on mielipide metsien käsittelystä, mutta kyllä nyt viime aikoina on harmittanut hiilinielukeskustelu, jossa metsätaloudesta on tehty se pahis. Kaikkihan me haluamme, että farkut tehdään tulevaisuudessa sellusta, mutta monelle nuorelle ja ehkä vanhemmallekin kuulijalle tulee yllätyksenä, että puu pitää ensin kaataa, että siitä saadaan niitä ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä puupohjaisia tuotteita.
Puumiehessä kerrotaan kolmen toimialan ilmastotiekartan laatimisesta, joilla toimialat vastaavat hallituksen Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen omalta osaltaan. Esimerkiksi rakentamisessa energian päästöjen vähentyessä luodaan katsetta yhä enemmän hiilidioksidipäästöihin. Siellä arvonnousua saavat niin sanotut vähähiiliset materiaalit, joiden yksi harvoista tähtimateriaaleista on puu. Työ on vielä kaikilla kesken, mutta kesällä pitäisi olla valmista.
Ympäristöasia on vahvasti esillä myös KotkaMillsillä, joka investointien myötä suunnittelee kasvattavansa sahanpurun käyttöä lähivuosina – win-win-tilanne, sahat saavat purustansa paremman hinnan ja KotkaMills valmistaa puupohjaisia korkeapainelaminaatteja ja vanerin päällysteitä. Samalla ympäristö kiittää, sillä sahanpurun elinkaari pitenee huomattavasti laminaateissa ja pinnoituskalvoissa kuin poltettavana bioenergiana.
Puunkäytön talous- ja ilmastohyötyjä olisi mahdollista kasvattaa hyödyntämällä tehokkaammin metsäteollisuuden sivuvirtoja sekä jätepuuta materiaalin tuotannossa toteaa myös Janni Kunttu väitöskirjatyössään.
Toivottavasti nautitte lehden annista! Muistattehan myös sähköisen verkkolehtemme, jossa esitellään muutama juttu joka lehdestä osoitteessa www.puumieslehti.fi.
