Puumies-lehdessä luettavissa myös nämä jutut:
—
Sahateollisuuspäivät 2024 – Järkeä tekoälyn käyttöön
Yhdeksännet Sahateollisuuspäivät järjestettiin totutusti Hämeenlinnan Aulangolla 6.–7.11. Tapahtumaan oli ilmoittautunut lähes 240 osallistujaa, mutta lopulta paikan päälle tuli noin 200 erinäisten poissaolosyiden vuoksi. Tänä vuonna teemana oli Tekoälyllä tulosta, mitä workshopeissa kiitettävästi myös tuotiin esille.
Tällä kertaa tapahtuman aikataulua oli muutettu niin, että keskiviikkona pidettiin kuusi workshopia sekä Sevendos Oy:n toimitusjohtajan Jonne Heikkisen luento tekoälystä. Torstaina vuorossa oli vielä neljä workshopia ja tapahtuma päättyi lounaaseen. – Tapahtuma sai erittäin hyvää palautetta, ja erityisesti päivien rytmitys keräsi kehuja kyselyssämme, järjestelyistä vastannut Eero Valio kertoo. Kaiken kaikkiaan mukana oli 34 yritystä, joista 31 piti workshopeja.
Heikkinen mainitsi esityksessään, että tekoälyyn kohdistuu usein liian suuria odotuksia. Se näkyy konkreettisesti sijoittajien odotusten ja tekoälyä hyödyntävien yritysten liikevaihdon erossa, mikä kesäkuussa oli jo 600 miljardia euroa. Hänen mukaansa jotkut yritykset ajattelevat niin, että heidän on pakko käyttää tekoälyä tai he jäävät jälkeen kehityksessä, vaikka sillä ei saavutettaisi liiketoiminnan kannalta mitään hyötyä. Onkin tärkeää tunnistaa, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää ja missä ei. – Tekoälyn käyttämisessä on ehdottoman tärkeää saada lopputulos kytkettyä lähtödataan, koska muuten iso osa tekoälyn potentiaalista jää hyödyntämättä, Heikkinen totesi.
—
Passimo Oy – Molemminpuolinen luottamus kaiken a ja o
30 vuotta Passimo Oy:tä luotsannut Timo Myllyaho on urallaan ehtinyt nähdä monenlaiset muutokset mekaanisen metsäteollisuuden teknisessä kehityksessä, joihin hän on myös osaltaan ollut vaikuttamassa. Eikä hänen innostuksessaan ole nähtävissä laantumisen merkkejä.
Keskisuuri konepaja Passimo Oy perustettiin vuonna 1990 Lappajärvelle, jossa se toimii edelleen samoissa tiloissa. Yritystä olivat perustamassa Timo Myllyahon kanssa joukko tunnettuja henkilöitä alalta, kuten esimerkiksi Heikki Koivunen ja Jouni Kujala. Noin viiden vuoden jälkeen yritys siirtyi Myllyahon perheen omistukseen. – Samalla syntyi alueelle noin 10 erikokoista yritystä, joiden perustajilla oli tausta Passimosta, Myllyaho muistelee. Passimo on koko historiansa aikana halunnut pysyä ketteränä yrityksenä, joka ei halua itselleen valtavan suuria tuotantotiloja eikä kaikkia tuotantokoneita. Tuotantohallin koko on noin 2000 neliömetriä.
—
Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas vihittiin käyttöön
Metsä Group juhlisti biotuotetehtaan vihkiäisiä Kemissä lokakuun loppupuolella. Biotuotetehdas tuottaa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua ja useita rinnakkaistuotteita. Sellutehtaan ympärille kehitetään sellua ja tuotannon sivuvirtoja hyödyntävää teollisuutta.
Metsä Groupin biotuotetehdas ja laajennettu kartonkitehdas aloittivat toimintansa Kemissä jo viime vuoden syyskuussa. Biotuotetehtaan haihduttamon räjähdyksestä aiheutuneen kolmen kuukauden keskeytyksen jälkeen tehdas pääsi jatkamaan tuotantoaan kesäkuussa.
Tehtaan vihkiäisiin oli saapunut tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka aloitti puheensa muistelemalla yli 30 vuoden takaista harjoitteluaan nuorena opiskelijana Myllykosken sellu- ja paperitehtaalla USAssa. – Näin 30 vuotta myöhemmin voi huomata kuinka radikaalisti selluteollisuus on muuttunut.
Hän totesi puheessaan, että metsäteollisuus on edelleen Suomelle keskeinen elinkeino.
– Suomalaisten metsäsuhde on keskeinen osa monien alueiden historiaa, identiteettiä ja kulttuuria. Kaunista luontoa on kiittäminen, että olemme maailman onnellisin maa seitsemättä vuotta peräkkäin. Ei siis mikään ihme, että huoli arvokkaan luonnon tilasta on herättänyt suuria tunteita erityisesti viime aikoina. Metsäteollisuuden investointien ja kasvun on tapahduttava ympäristöä kunnioittaen, Stubb painotti.
—
Linkki näköislehteen (vaatii kirjautumisen – käyttäjätunnukset jäsenille ja lehden tilaajille, voit tilata omasi oheisen linkin kautta tai heidi.fors@puumies.fi).
