Bjelinin ja Välinge Innovationin omistava Pervanovo Invest Ab investoi 200 miljoonaa euroa uuteen puulattiatehtaaseen Kroatiassa, josta tulee maailman suurin alallaan. Kaksi vuotta sitten Bjelin otti käyttöön lattiatehtaan Skånen Vikenissä, joka saavuttaa maksimikapasiteettinsa vuonna 2023. Uuden tehtaan investointipäätökseen vaikutti Bjelinin kovetettujen puulattioiden kysynnän voimakas kasvu, jonka takana on Välinge Innovationin kehittämä lattiateknologia Woodura. Tehdas tulee valmistamaan kovetettuja puulattioita isossa mittakaavassa globaaleille markkinoille.
Uusi tehdas Ogulin 2 rakennetaan Ogulin 1 -parkettitehtaan yhteyteen Ogulinin kaupunkiin Kroatiaan. Tehtaan tuotantokapasiteetti nousee asteittain vuodesta 2023 vuoteen 2027, jolloin Ogulin 2 on täysin valmis ja jolloin sen vuosituotanto on yli 20 miljoonaa m2. Vikenin ja Ogulin 2:n tehtaiden yhteenlaskettu vuosittainen tuotantokapasiteetti on tuolloin 30 miljoonaa m2.
Uusi tehdas rakennetaan 330 000 m2:n alueelle, ja tehtaan kokonaispinta-ala on 100 000 m2. 200 miljoonaan euron investointi rahoitetaan pääosin omalla pääomalla. Korkeaa teknologiaa edustava ja automatisoitu Ogulin 2:n tuotantoon tarvittava raaka-aine tulee suurelta osin Bjelinin Kroatian Ogulinissa, Bjelovarissa ja Otokissa sijaitsevien muiden tuotantolaitosten sivuvirroista. Lattioiden puristus, profilointi, lakkaus ja pakkaaminen tapahtuvat automaattisissa tuotantoprosesseissa, jotka myös ovat Välinge Innovationsin kehittämiä.
– Olen valtavan tyytyväinen, että me olemme kymmenen vuoden kovan määrätietoisen työn ja suurten tuotekehityskustannusten jälkeen valmiita laajentamaan puupulveripohjaisten lattioiden tuotantoa ja esittelemään seuraavan sukupolven puulattian – kovetetun puun, joka on sekä kustannustehokas että ympäristöystävällinen valmistaa. Markkinoiden valtavan positiivinen reaktio on antanut meille itseluottamusta tehdä tämä uraauurtava investointi Kroatiaan, josta saamme korkealaatuista tammiraaka-ainetta, sekä ammattitaitoisia työntekijöitä, sanoo Pervanovo Invest AB:n toimitusjohtaja Darko Pervan.