Sahateollisuuden tuotantolinjojen automaatioaste nousee edelleen ja prosessien hallittavuus ja mitattavuus kehittyvät. Esimerkiksi tukin mittaustarkkuus on laser- ja röntgenmittauksen avulla noussut uudelle tasolle. Asetemäärittelyt voidaan tehdä entistä tarkemmin asiakastarpeet, saanto ja prosessin tuottavuus huomioiden. Linjojen ohjaus- ja seurantajärjestelmät ovat entistä kokonaisvaltaisempia ja käyttäjäystävällisempiä. Lisäksi järjestelmät tuottavat aineistoa kattavasti linjojen reaaliaikaisen kokonaisohjauksen ja jälkilaskennan tarpeisiin.
Tukkikustannukset näyttelevät merkittävää osaa sahateollisuuden kokonaiskustannuksista joka puolella maailmaa ja sahatavarasaannon maksimointi on noussut sahoilla entistä merkittävämpään asemaan teknologian tarjotessa uusia ratkaisuja. Parantuneen mittaustarkkuuden ja laskentatehon ansiosta yksittäisten tukkien arvosaannon maksimointi on kehittynyt huomattavasti koko linjan nopeutta tai tuottavuutta vähentämättä.
Suomalaiset sahat ovat pärjänneet kansainvälisissä tuottavuus- ja sahakustannusvertailuissa vertailussa varsin kohtuullisesti, elleivät jopa hyvin. Tunnettua on, että mahasta on jääty kiinni tukki- ja logistiikkakustannuksissa. Valitettavasti nyt on jääty jälkeen myös sahalinjojen kokonaistuottavuudessa. Työturvallisuusratkaisut ovat uusilla linjoilla helpompia ja edullisempia toteuttaa kuin vanhoja linjoja varustelemalla. Uusia, digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja uusia mekaanisia ratkaisuja hyödyntäviä linjoja on rakennettu pääasiallisesti kilpailijamaihin, mm. Ruotsiin, Baltiaan ja Venäjälle. Myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa uusitaan sahateollisuutta hyvien vuosien jälkeen.
Kotimaisen sahateollisuuden kilpailukyky on perustunut ja tulee perustumaan osaamiseen. Toimialan kehittyminen tarkoittaa työntekijöiden tehtävien radikaalia muutosta. Erikoisosaamista vaativia tehtäviä ulkoistetaan. Samalla sahatyöntekijöiden tehtävät muuttuvat ja siirtyvät valvomoihin ja yhä monipuolisempaa osaamista edellytetään kaikilta. Käyntiasteen markkinalähtöisen joustavuuden, prosessien luotettavuuden ja häiriöttömän käynnin merkitys korostuvat entisestään.
Suomalaisen sahateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että sahoilla kyetään kehittämän toimintaa yhteisymmärryksessä kaikkien työntekijöiden kanssa. Toimiala on murroksessa työmarkkinaselkkausten, kiinalaisen virusepidemian ja toimimattoman puumarkkinan seurauksena.
Suurin huoli on kuitenkin suomalaisen sahateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn trendinomainen heikkeneminen. Tilanteeseen ei ole muuta ratkaisua kuin toimialan tuottavuuden reilu parannus. Investointeihin on pystyttävä sahateollisuuden oman tuloksentekokyvyn avulla. Siihen tarvitaan ennen kaikkea asiakkaita, jotka ymmärtävät kestävästi tuotetun ja sertifioidun tuotteen arvon, selvästi nykyistä parempaa toimialaosaamista, sitoutuneita työntekijöitä ja entistä avoimempaa keskustelua sahateollisuuden roolista koko metsäsektorin sisällä – puumarkkina mukaan lukien.
Kai Merivuori
Toimitusjohtaja
Sahateollisuus Ry
