Suomessa käynnistyi kiivas julkinen keskustelu sen jälkeen, kun 2018 hakkuutilastot tulivat julki. Ennätyksellisten hakkuiden väitettiin romahduttavan metsien hiilinielut ja monimuotoisuuden.
Moni keskustelija unohti, että Suomen metsät kasvoivat mainittunakin vuonna selvästi hakkuita enemmän. Harvalla hakkuurajoituksia vaatineella oli ideoita siitä, miten rajoituksista seuraavat taloudelliset menetykset korvattaisiin.
Metsästä lähtevä arvoketju on pitkä ja leveä. Suomessa käytetty puukuutio synnyttää 200 euroa arvonlisää ja pääasiassa seuduilla, missä työpaikat ovat muuten kiven alla. Yhteensä puhutaan miljardeista euroista suomalaista hyvinvointia.
Sekin keskustelijoilta unohtui, että ennätyshakkuut tehdään huippusuhdanteessa. Vuonna 2019 hakkuut vähenivät jo selvästi, ja tänä vuonna alamäki on vain jyrkentynyt. Alkuvuosi enteili viidenneksen laskua ennen kuin koronaepidemia sulkutoimineen edes alkoi.
Metsänielujen äkillinen kasvu ei ole synnyttänyt yhtä suuria otsikoita kuin ”romahdus”. Toivottavasti on kuitenkin oivallettu, ettei ole mielekästä tuijottaa yksittäisten vuosien hakkuisiin tai nieluihin. Toivottavasti on huomattu, että metsäyhtälössä on kaksi muutakin muuttujaa.
Ne muuttujat ovat tuotteet ja hiilivuoto. Metsävaroistaan elävässä maassa ei voida vertailla vain nieluja ja päästöjä. Tärkeää on myös se, missä puusta valmistettavat tuotteet tehdään ja miten niillä voidaan korvata fossiilisia tuotteita.
Suomessa puutuotteet tehdään kestävästi ja koko ajan pienenevällä fossiilisten aineiden kulutuksella. Puutuotteet sitovat hiiltä pitkän elinkaarensa ajan. Puusta innovoidaan koko ajan uutta.
Metsäteollisuus ry:n ennen kesälomia julkistama Ilmastotiekartta kertoo, miten ilmasto- ja hyvinvointitavoitteita edistetään rintarinnan: vähentämällä tuotannon päästöjä, hoitamalla metsiä, innovoimalla tuotteita uusiutuvasta luonnonvarasta sekä varmistamalla teollisuuden kilpailukyky.
Kestävin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisin on ratkaisu, jossa nämä neljä ovat tasapainossa. Lopputulos ei ole onnistunut, jos yhtäällä tehdään liikaa tai liian nopeasti muiden kustannuksella.
Nyt toivoisi yhtä tiukkoja kannanottoja puuteollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi kuin taannoin kuultiin hakkuiden rajoittamiseksi. Kannattavuus ei ole kiinni osaamisesta. Haasteet tulevat tuotantokustannuksista ja pitkistä etäisyyksistä markkinoille.
Jos metsäteollisuus näivettyy, metsätalouskin näivettyy. Suomalainen talousmetsätalous hillitsee ilmastonmuutosta ja luo hyvinvointia. Sellaista aarretta kannattaa vaalia ja puolustaa kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Tero Hannonen
Suomen Puuteollisuusinsinöörien yhdistyksen pj.
Tehtaanjohtaja UPM Plywood
tero.hannonen@upm.com
