Viime kevään opiskelijaillassa minulta kysyttiin mihin kannattaisi opinnoissaan suuntautua. Vastaus oli minulla valmiina: kiertotalous.
Kiertotaloutta ei tarvitse kenellekään selittää, ja jos epäselvyyttä on, kannattaa kysyä 50-luvulla eläneiltä. Kun tavaraa oli vähän, se käytettiin tehokkaasti. Vaurauden kasvaessa tuhlaaminen alkoi. Miksi välittää vanhasta, kun aina voi ostaa uutta. Nyt rajat ovat tulleet vastaan sekä luonnonvaroissa että jätteiden määrässä, siksi meidän tulee kehittää ratkaisuja kulutuksen vähentämiseksi. Vaikka puu on uusiutuvaa, ei sitäkään rajattomasti ole. Lisäksi paine jättää osa puusta korjaamatta, on kasvamassa.
Puutuotteiden osalta uudelleenkäyttöön liittyvä haaste on se, että puun kunto on voinut käytön aikana heiketä, jos kosteutta on päässyt rakenteisiin. Lisäksi esimerkiksi purkutavarassa voi olla nauloja tai käsittelyjä, tai tuote on purettaessa vahingoittunut. Tarvitaan luokittelua, lajittelua, korjaamista ja edelleen prosessointia. Erityisesti rakenteellisten tuotteiden uudelleenkäyttö suuremmassa mittakaavassa on vaikeaa nyt vielä puuttuvien varmennusmenettelyiden vuoksi. Lisäksi kierrätys vaatii valtavasti logistiikkaa ja varastointia.
Kiertotalous tarkoittaa monia muitakin asioita kuin uudelleenkäyttö: sitä on uudelleenkäytön eri muotojen lisäksi myös olemassa olevien resurssien tehokkaampi käyttö. Joillakin aloilla ollaan meitä pidemmällä. Vaatteita voi ostaa käytettynä tai vuokrata. Autoja voi vuokrata tai yhteiskäyttää ja kirjoja voi lainata.
Puutuotetesektorille tullessa esimerkkejä on vähän. Hyvät hirret ovat arvossaan. Ikkunoista rakennetaan kasvihuoneita ja huvimajoja, pakkauslavoista on tullutkin melkoinen hittituote. CLT-levyjä on kokeiltu väliaikaisina siltoina tai maanpinnan lujittajana. Purkutavara palaa iloisesti saunan pesässä.
Puusta saa helposti valmistettua moduuleita, joista voi koostaa rakennuksia väliaikaiseen käyttöön ja siirtää ne sitten seuraavaan kohteeseen. Koulujen rakentamisessa varaudutaan siihen, että iltaisin tiloja voi käyttää kansalaisopisto tai urheiluseura.
Nämä kaikki ovat kuitenkin vielä pientä siihen verrattuna, mihin meidän tulisi puun kiertotaloudessa päästä. Meillä on merkittäviä kysymyksiä, jotka meidän tulisi ratkaista. Aivan olennainen tekijä on toimiva markkina kierrätetyille tuotteille sekä myös tasainen raaka-aineen tarjonta, että niiden päälle voi liiketoimintaa rakentaa.
Tällä hetkellä käytetty puu elinkaarensa päässä yleensä hyödynnetään energiana. Varsinkin tänä talvena se onkin tarpeen. Aikaa meillä on vielä muutama vuosi, mutta meidän täytyy jo nyt voida kertoa millaisin keinoin olemme asiaa ratkaisemassa. Puun osalta kysymyksiä on vielä kuitenkin enemmän kuin vastauksia, joten tällä sektorilla tulee työtä ja tekemistä riittämään.
Aila Janatuinen
erityisasiantuntija
Puutuoteteollisuus ry