Puurakentamisen edistäminen on kirjattu maamme hallitusohjelmiin aina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Eduskuntavaalit ovat ensi keväänä 2023, ja hallitus vaihtuu. Jälleen kerran ollaan pohtimassa monissa eri piireissä, mikä olisi paras tapa edistää puun käyttöä rakentamisessa. Toinen pohdinnan paikka on, minkä organisaation tulisi tätä johtaa. Metsien, puun käyttöön, puurakentamiseen ja puualan koulutuksiin liittyviä asioita on tähän mennessä linjattu eri ministeriöissä, kuten MMM, TEM, YM, LVM ja OKM. Nykyinen Puurakentamisen toimenpideohjelma on ympäristöministeriössä, mikä on ollut hyvin luontevaa, sillä siellä tehdään maamme rakentamismääräykset.
Paljon on saatu aikaan vajaan 30 vuoden aikana puurakentamisessa Suomessa: Rakentamismääräyksiä on saatu muutettua enemmän puurakentamista mahdollistaviksi, puurakentamisen näyttäviä kohteita on rakennettu monipuolisesti eri puolille Suomea, puurakentaminen on linjattu kuntastrategioihin yli 60 %:ssa maamme kunnista, puurakentamisen koulutusta on lisätty tai ainakin päivitetty kaikilla oppilaitostasoilla ja puurakentamisalueita on kaavoitettu kiitettävällä tavalla eri puolille Suomea. Kaavoitus- ja tontinluovutusehdot ovatkin olleet keskeisiä keinoja uusien puurakentamiskohteiden käynnistämiseksi.
Tällä hetkellä suurin draiveri puurakentamisen puolesta ovat globaalit ympäristöasiat. Siksi metsä- ja puuasioissa tulisi nyt ajatella isosti. Seuraavassa hallitusohjelmassa maamme metsien ja puun käyttöön liittyvistä asioista tulisi päättää yhdessä kaikkien eri ministeriöiden kesken valtioneuvoston kansliasta johdettuna. Enää ei pitäisi puhua pelkästään puurakentamisen edistämisestä, vaan vähähiilisestä rakentamisesta, johon puun käyttö pitkäikäisissä puutuotteissa on ratkaisu. Ympäristön kannalta puuta pitäisi ohjata lyhytikäisten puutuotteiden, kuten sellun, kartongin ja energiapuun sijasta yhä enemmän pitkäikäisiin puutuotteisiin, joita esimerkiksi rakentaminen ja huonekalut edustavat. Puun käytön ohjaamiseen rakentamisessa tulisi tarjota enemmän kannustimia kuin pakotteita, jotta vanhakantainen rakennusala saataisiin puurakentamiseen nykyistä myönteisimmin suhtautuvaksi.
Puun käyttö rakentamisessa tulee varmuudella lisääntymään Suomessa, kun rakentamisen ympäristöarvioinnit hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitarkasteluineen tulevat maamme rakentamismääräyksiin pakollisiksi muutaman vuoden sisällä. Puuta voidaan käyttää monin eri tavoin rakennusten rungoissa, sisäver-
houksissa, sisustuksissa ja julkisivuissa yhdessä muiden rakennusmateriaalien kanssa. Puun uusia käyttökohteita, innovaatioita ja uusia yhteistyömyönteisiä osaajia tarvitaan, joita syntyy monitieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla.
Markku Karjalainen
rakennusopin professori
