Suomen menestys on aina perustunut luonnonvarojen hyödyntämiseen, mutta tulevaisuuden talouskasvu rakentuu kykymme varaan luoda uutta arvoa näiden varojen pohjalta. Pitkälle jalostetut puutuotteet tarjoavat kestävän väylän talouskasvuun. Puu ja osaaminen ovat lähes ainoita uusiutuvia resurssejamme, ja vaikka niiden saatavuus voi vaihdella, oikeilla toimilla voimme taata, että Suomen talous nousee. Esimerkiksi kaupungistumisen edetessä ja ilmastotavoitteiden tiukentuessa tuottamamme puupohjaiset rakennusmateriaalit tulevat välttämättömiksi hyödykkeiksi globaalisti. Innovaatioihin ja uusiin teknologioihin panostamalla voimme varmistaa, että Suomen puutuoteteollisuus ei vain pysy kilpailukykyisenä, vaan myös kasvaa ja kehittyy.
Puutuoteala on avainasemassa, kun Suomea nostetaan talouden suosta ja kun rakennuksiin varastoidaan hiilidioksidia. Pitkälle jalostettujen puutuotteiden kehittäminen vaatii jatkuvaa innovointia, tutkimusta ja tiivistä yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin välillä, jotta metsäsektorin potentiaali voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan.
No mikä mättää? Sahayrittäjä Pekka Kopra kertoi Metsälehdessä (19.8.2024), että ”Jalostaminen tuskin parantaisi Westaksen kannattavuutta, sillä jatkojalosteet vaativat rinnalleen palvelua, jota Suomesta asti on vaikea tarjota.” On ymmärrettävää, että sahuri keskittyy sahaamiseen ja samalla harmillista, ettei samasta maasta löydy osaavaa yrittäjää, joka näkisi karvalankun arvon jatkojalosteena. Suomessa TKI-toiminta on vaikeaa ja kallista. Virosta sen sijaan löytyy useampikin toimija, joka muuntaa suomalaisen puun kerrostaloiksi eurooppalaisiin kaupunkeihin.
Suomen tavoitteena on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta olemme jääneet junnaamaan alle kolmen prosentin tasolle. Samalla kun suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat 8 miljardia euroa, pörssiyhtiöt jakavat osinkoja 12 miljardia euroa. Näiden lukujen toivoisin olevan toisin päin – ainakin puuteollisuudessa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston teollisen puurakentamisen tutkijakoulun ympärille suunniteltu osaamiskeskus odottaa edelleen käynnistysrahoitusta.
Valonpilkkujakin on. Kontio sain Suomen ulkomaankaupassa historiallisen suuren kaupan. Myynti- ja markkinointityötä tehdään joka päivä ympäri maailmaa yhdessä ja erikseen. Marraskuun kuudes messukeskuksen lavalla Puupäivässä pohditaan mm. puualan liiketoiminnan kehittämistä, hirsitaloviennin potentiaalia, innovaatiokyvykkyyden kehittämistä, vastuullisuutta kilpailuetuna ja paljon muuta. Yhteisen kehittämisen foorumissa julkaistaan myös puutuoteteollisuuden uusi tutkimusagenda.
Anu Turunen
Toimitusjohtaja, Puuinfo Oy
