Geopoliittisesta kriisistä huolimatta emme voi jättää huomiotta pahenevaa ilmastokriisiä. Jos se ei aina meillä ikkunasta katsottuna näy, se näkyy jo lainsäätäjän pöydällä.
Ilmasto onkin syy varsin suureen määrään valmisteilla olevaa lainsäädäntöä. Rakennuslakia ollaan muuttamassa niin, että vuoden 2024 alussa rakennushankkeilta voidaan vaatia ympäristövaikutuksia vähentäviä toimia. Käytännössä se tulee esiin rakennushankkeilta vaadittavana ilmastoselvityksenä, joka osaltaan perustuu rakennustuotteiden hiilijalanjälkeen. Kierrätettyjä tuotteita tullaan suosimaan, vaikka tällä hetkellä niiden käyttö rakenteellisissa kohteissa on vielä vaikeaa.
Eurooppaan ajetaan myös vahvaa korjausrakentamisen aaltoa, jolla halutaan vähentää energiantuhlausta rakennuksissa. Ankaran ilmastomme takia me olemme kehittäneet Euroopan energiatehokkaimpia ikkunoita ja ovia, ehkä pääsemme jakamaan tätä osaamistamme.
Rakennustuoteasetuksen alle kuulumattomat tuotteet tulevat ekosuunnitteluasetuksen piiriin. Jatkossa ekosuunnittelu on pakollista paitsi energiankulutuksen osalta, myös korjattavuuden ja kierrätettävyyden vaatimuksena. Puusepänteollisuuden tuotteille tämä tulee vastaan huonekalujen ja kalusteiden kohdalla.
Kierrätettävyys- ja korjattavuusvaatimus luo kysyntää näille palveluilla. Nämä ammatit ovat käsityövaltaisia ja meidän onkin varmistettava, että meille löytyy käsipareja tekemään vaikkapa verhoilua tai korjausrakentamista. Olemmekin huolestuneena seuranneet sitä, kuinka koulujen opetussuunnitelmissa teknisen työn tuntimäärää on vähentynyt. Toivottavasti kaikki eivät halua tehdä työtään tietokoneen ääressä, vaan käsityöammatit vielä kiinnostavat nuoria. Ja ehkä tästä löytyisi työsarkaa myös maahanmuuttajille.
Kiertotalouteen liittyy myös vähenevä riippuvuus neitseellisten raaka-aineiden saannista. Se on luonnonvarojen käytön kannalta hyvä, mutta samalla riippuvuutemme poliittisten konfliktien aiheuttamasta raaka-aineiden hintojen noususta sekä saatavuuden vaikeutumisesta pienenee.
Ja nyt kun on näköpiirissä, että korjaus ja kierrätys tulevat olemaan kasvavia liiketoimintoja, joudutaan miettimään mihin se jakeluketjussa sijoittuu. Millaisia yrityksiä siihen tarvitaan ja kuka niissä on mukana?
Puuta käyttävällä teollisuudella on omat haasteensa näissäkin näkymissä. Kiertotalous ei saa nostaa toimialan ympäristörasitusta, ehkä jossakin tapauksessa puun energiahyödyntäminen on kierrätystä edullisempi ratkaisu. Toisaalta puun etuna on helppo korjattavuus. Vasara, ruuvimeisseli ja liima auttavat jo monessa pulmassa. Vaatteen mukana on usein ylimääräinen nappi ja kieppi ompelulankaa, ehkäpä huonekalun mukaan kannattaisi jatkossa laittaa ylimääräinen ruuvi?
Aila Janatuinen
Erityisasiantuntija,
Puutuoteteollisuus ry
