Moni metsätilallinen on Suomessa saman pulman edessä. Mistä saadaan tilalle jatkaja, kun omat lapset eivät ole innostuneet metsänomistuksesta ja siihen liittyvistä töistä. Lapset ovat ehkä muuttaneet kaupunkiin opiskelemaan tai jopa ulkomaille omaa onneaan etsimään.
Nuorten kouluttautuminen ja kansainvälistyminen on epäilemättä hieno asia, mutta tilalliselle jatkajan puute voi kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia. Pulmaan on olemassa tietenkin ratkaisuja. Tilan voi myydä ulkopuoliselle, mutta kaikille se ei ole mieluisa tie. Osa tilanomistajista katsookin toiveikkaasti jälkikasvun suuntaan: saataisiinpa miniä- tai vävypoikaehdokas metsätieteellisestä tiedekunnasta kotiin näytille, joka huolehtisi metsäelinkeinon jatkuvuudesta ja arvonlisästä. Noh, leikki leikkinä, mutta huoli jatkajasta on monella todellinen.
Metsänomistajien ikääntyessä metsän hyvinvoinnille tärkeät harvennukset ja hakkuut saattavat jäädä kokonaan väliin tai ainakin niitä tehdään liian harvoin. Siksi kysymys jatkajasta ja metsätilan tulevasta hoidosta tulisi ratkaista hyvissä ajoin ja huolella. Silloinkin kun käy tuuri ja tilanomistaja saa metsäalaa opiskelleen miniän tai vävypojan. Näin vältytään tilan virheelliseltä arvotukselta ja veropettymyksiltä. Metsäomaisuuden lahjoittamisen mahdollisuus ja metsälahjavähennys on sekin hyvä pitää mielessä.
Vastentahtoinen metsänomistajuus ei ole kenenkään etu. Onneksi nykypäivänä tilan myyminen jatkajan puutteessa ei ole enää välttämätöntä. Metsää voi omistaa ja pitää kunnossa kaupungista kotisohvalta käsin. Moni näin jo tekeekin. Tätä helpottamaan on kehitetty sekä julkisia että yksityisiä digitaalisia palveluita, kuten Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi. Sieltä saa ilmaiseksi omien metsien puusto- ja kuviotiedot sekä metsänhoidon toimenpide-ehdotuksia. Puukaupassa auttaa esimerkiksi Suomen Puukauppa Oy:n digitaalinen puumarkkinapaikka, KUUTIO. Näiden lisäksi monilla metsäfirmoilla ja metsänhoitoyhdistyksillä on omat järjestelmänsä jäsenilleen ja asiakkailleen. Enää ei siis metsänomistuksen ja metsänhoidon järjestelyjen tarvitse jäädä etäisyydestä kiinni.
Äkkinäisellä metsänomistajalla, myyjällä tai sijoittajalla voivat, metsän tuottoon vaikuttavat perustiedot olla hakusessa. Tärkeää olisikin, että ammatillinen osaaminen ja ylisukupolvinen tietotaito saataisiin hyödynnettyä suomalaisessa metsänomistuksessa mahdollisimman hyvin. Digitaaliset palvelut ovat yksi tapa siirtää tietotaitoa eteenpäin ja mahdollistaa, että ilman pitkiä perinteitäkin tai metsätieteellistä koulutusta voi hypätä mukaan metsänomistajien iloiseen kelkkaan. Aito kiinnostus metsiin on kuitenkin tärkein ja välttämättömin edellytys osaamisen kartuttamiselle. Motivaatio metsän omistamiseen voi syttyä, vaikka kävelyllä luontopolulla tai syksyn sienimetsällä.
Tiina Heikkinen
talouspolitiikan asiantuntija
Metsäteollisuus ry
