Minua vanhemmat tieteenharjoittajat, joista osa minua edeltäviä Suomen puuteollisuusinsinöörien yhdistyksen puheenjohtajia, ovat vuosien varrella tällä samalla foorumilla jakaneet huolensa puutekniikan korkeakoulutuksen jatkumisen puolesta.
Minä olen valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun puunjalostuksen laitoksen puutekniikan, entisestä puun mekaanisen teknologian, opintosuunnasta. 1990-luvun alussa vuosikurssin koko oli kuudesta kymmeneen henkeen vuodessa ja saimme valita erikoistumisen levy- tai sahateknologiaan. Puunjalostuksen laitokselta valmistui sellutekniikan, paperitekniikan, puukemian, graafisen tekniikan ja puutekniikan diplomi-insinöörejä. Samoihin aikoihin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa oli konetekniikan osaston sisällä mahdollista suorittaa puutekniikan opintoja, puhumattakaan lukuisista opistotason kouluista.
Kävin katsomassa mitä löydän nopealla nettihaulla. Aalto yliopiston Biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta löytyy kaikkien opiskelijoiden valittavissa oleva 20–25 opintopisteen CHEM3065 Aalto Wood -sivuaine. Puutekniikkaa sanana en enää Aallon nettisivuilta löydä, lukuun ottamatta arkistoja vuosien takaa. Puumekanisti-ammattiainekerho on kuitenkin edelleen elossa ja löytyy nettihakuna.
Mieleeni on jäänyt puhe Smökissä puumekanistikerhon 30-vuotisjuhlassa 29.10.2016. Puheen piti vanhempi tieteenharjoittaja Tero Lahti ja referoin siitä tähän pätkän Teron luvalla.
”Aalto-yliopiston perustamisen yhteydessä alkoi prosessi, jossa opintojen vanhat rakenteet ja kurssit on käytännössä poistettu ja tilalle on tuotu uudet rakenteet sekä kurssit. Tämän muutoksen taustalla on ennen kaikkea poliittisia päätöksiä, jotka määrittävät myös yliopiston rahoitusta. Tässä prosessissa esimerkiksi puunjalostussana on siirtynyt taka-alalle puhumattakaan sitten vaikkapa sanasta puutekniikka. … Kahden välisissä keskusteluissa teollisuudessa työskentelevien kanssa korostuu usein juuri tuo puu-sanan siirtyminen taka-alalle sekä toteamus siitä, että ”ei siellä enää edes opeteta niitä puukursseja kuin silloin ennen” … Ja vaikka se puu-sana sieltä Aallon-sivuiltakin löytyy, ei ihan heti mutta löytyy kumminkin, on puhelin teollisuuteen ainakin osittain rikki. Asia voidaan korjata ja tällöin primääri toimija on Aalto. …Yhtä kaikki meidän vanhempien tieteenharjoittajien huoli alan tulevaisuuden osaajista on aiheellinen. Huolen pitäisi olla jokapäiväinen.”
Luin ilokseni viime syksynä, että puutekniikkaa sisältävä diplomi-insinöörikoulutus alkaa Joensuussa. Itä-Suomen yliopiston oman lausumansa mukaan muutti luonnontieteiden koulutusta vastaamaan entistä paremmin elinkeinoelämän vaateita. Onnea ja menestystä hankkeelle.
Kasperi Sokka
Suomen Puuteollisuusinsinöörien yhdistyksen puheenjohtaja