Puurakentaminen leikkaa hiilipiikkiä 30 %

Vuosi 2020 on tähän mennessä tarjonnut Puutuoteteollisuudelle ja puukaupalle vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vuosi käynnistyi perusteollisuutta ravistelleen työmarkkinaselkkauksen merkeissä. Maaliskuussa covid19 pandemia lamaannutti kotimaisen huonekaluteollisuuden lähes täysin ja koko puutoimiala alkoi varautua pahimpaan. Keväällä ja kesällä puutavarakauppiaat saivat kuitenkin hieraista silmiään, kun väkeä oli kaupan pihalla jonoksi asti. Syyskuussa ympäristöministeriön julkaisemat kunnianhimoiset julkisen puurakentamisen tavoitteet ovat kirvoittaneet paljon keskustelua.

Hallituksen tavoitteena lisätä merkittävästi puun käyttöä

Sanna Marinin hallitus haluaa kaksinkertaistaa puun käytön rakentamisessa. Tavoite perustuu puurakentamisen pieneen hiilijalanjälkeen, positiiviseen hiilikädenjälkeen ja hiilen varastointiin. Hallituksen toimenpiteitä on kilpailevien materiaalien puolelta kritisoitu kovin sanoin. Viimeksi 2.11. HS:n mielipidekirjoituksessa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja vähätteli puurakentamisen päästövaikutuksia puhuen ympäristöministeriön mittakaavaharhasta. Kirjoituksessa puurakentamista pidettiin kalliina tapana päästövähennysten aikaansaamiseen.

Suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla on väliä

Vastavalmistuneen Puutuoteteollisuuden Granlundilla teettämän selvityksen mukaan puurakentamisella voidaan leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä 30 % ja samalla kasvattaa rakennuskannan biogeenista hiilivarastoa. Kalliina välineenä päästövähennysten aikaansaamiseen ei puurakentamista enää voi pitää. Teollinen puurakentaminen kehittyy vauhdilla ja puukerrostalot ovat saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Koulu- ja päiväkotihankkeissa puuvaihtoehto on yhä useammin paitsi vähäpäästöisin myös kilpailukykyisin. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 % betonikerrostaloja edullisempia. Sementinvalmistuksen päästövähennystoimien kustannuksiksi on Material Economics arvioinut, että sementin valmistuskustannukset kasvaisivat hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä tuotannon sähköistämisen myötä noin +70-115 % nykytasosta per tonni sementtiä.
Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ei ole olemassa yhtä keinoa, jolla kaikki haasteet ratkaistaan. Puutuotteet ja puurakentaminen tarjoavat yhden vaikutuksiltaan nopean ja tehokaan keinon.

Matti Mikkola
Toimitusjohtaja
Puutuoteteollisuus ry

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Seuraa Puumiehiä sosiaalisessa mediassa

Puupalkinto Olympiastadionille

Vuoden 2020 Puupalkinnon sai Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus ja uudistaminen. – Tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen perusparannus- ja uudistamisprojektissa puuta on käytetty

Lue artikkeli >>

Kategoriat