Kansallinen metsästrategia 2035 linjaa suomalaista metsäpolitiikkaa. Strategia vastaa lukuisiin yhteiskuntamme kohtalonkysymyksiin kuten toimeentuloon, huoltovarmuuteen, ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ihmisten terveyteen. Strategian keskiössä on metsäalan uudistuminen ja kilpailukyky, ja sillä on useita liittymäpintoja suomalaisen puutuoteteollisuuden toimintaympäristöön.
Metsästrategia on myös kasvustrategia, jolla haetaan metsien kasvua, liiketoimintojen kasvua ja ennen kaikkea hyvinvoinnin kasvua sekä metsistä että metsille. Jotta suomalainen metsäala menestyy tulevaisuudessa, on metsien kasvusta, talousmetsien elonkirjosta sekä metsäalan uudistumisesta ja kilpailukyvystä huolehdittava tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti. Näihin kärkiin keskittyy myös kansallisen metsästrategian toimeenpano seuraavan vuosikymmenen ajan.
Metsien kasvu -kärkihankkeessa lisätään metsien hiilensidontaa ja puuntuotosta kannattavasti, kestävästi ja vastuullisesti. Elonkirjoa talousmetsissä -kärkihankkeessa kehitetään luontoarvoihin pohjautuvia kustannustehokkaita keinoja metsien monimuotoisuuskehityksen kääntämiseksi elpymisuralle. Metsäalan uudistuminen ja kilpailukyky -kärkihanke keskittyy ennakointiin ja tiedolla johtamiseen. Toimilla luodaan pohjaa uudistuvan ja vastuullisen metsäalan kilpailukykyiselle toimintaympäristölle.
Metsästrategian visio, strategiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet tukevat suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailukykyä ja uudistumista. Metsäalan toimintaympäristössä on viime vuosien aikana tapahtunut runsaasti ennakoimattomia muutoksia. Strategian toimeenpanossa on tarpeen katsoa joustavasti ja laaja-alaisesti pitkälle tulevaisuuteen. Sama ajattelutapa toimii suomalaisen metsäpolitiikan valmistelun perusperiaatteena.
Suomalaisilla puunjalostusteollisuuden toimijoilla on pitkä perinne siinä, että se hyödyntää tehokkaasti hankkimansa raaka-aineen sekä erilaiset sivuvirrat ja tähteet. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen ja arvonlisään.
Puussa todella on potentiaalia ja puutuotteet koetaan kuluttajien keskuudessa hyvin halutuiksi. Puun tai puun ainesosien käyttäminen useimmiten tarkoittaa, että samanaikaisesti korvaamme fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja tuontiriippuvuutta.
Uusien korkean arvonlisän tuotteiden kehitystyö on vaativaa. Tuotteiden kehityskaari on pitkä, ja työ vaatii pitkäjänteistä uuteen panostamista sekä korkeaa osaamista. Kansallisesti meidän tuleekin, hallitusohjelman mukaisesti, panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen.
Erno Järvinen
metsäneuvos, Maa- ja metsätalousministeriö
Kuvassa Erno Järvinen (kuva: Seppo Samuli).
