Rakennuspuusepänteollisuuden tuotanto putosi viime vuonna yli neljänneksen. Rakentamisen pysähtyessä kysyntäkin pysähtyi. Vaikka nykyinen hallitus on puhunut rakentamista elvyttävistä toimista, mitään merkittävää ei ole tapahtunut. Suurin yksittäinen kysyntään vaikuttava selittäjä on korkojen villi heilahtelu.
Kun aikaa on, kannattaa miettiä tulevaisuutta. Maailmassa on kolme varmaa muutossuuntaa. Ensimmäinen on ilmastopäästöjen leikkaamisen pakko. Toinen, osittain edelliseen liittyvä, on välttämättömyys siirtyä kiertotalouteen. Kolmas on vastuullisuus, velvollisuus toimia vastuullisesti ja myös kertoa siitä avoimesti.
Ihmiskunta joutuu vähentämään toimintansa vaikutuksia ympäristöön, tai muuten ihmisten oma hyvinvointi on uhattuna. Ilmastonmuutos on saatava kuriin ennen kuin elinolosuhteemme heikkenevät. Yrityksille ilmastotoimet näkyvät useaa kautta. Useimpien tuotteiden markkinainformaatiossa tullaan jatkossa vaatimaan tieto tuotannon ja käytön ilmastopäästöistä eli tuotteen hiilijalanjäljestä.
Väkiluvun kasvaessa uudet luonnonvarat eivät riitä, on pakko löytää raaka-aineita jo käytetyistä ja hylätyistä materiaaleista. Tuotteiden korjattavuudelle tulee velvoite ja pitkää käyttöikää arvostetaan. Pian voi olla, että julkiseen hankintaan ei voi tarjota, jos tuotteessa ei ole kierrätyssisältöä. Rakentamisen vihreän rahoituksen kriteereihin se on jo sisällytetty. Korjausrakentamista tullaan suosimaan uudisrakentamisen kustannuksella. Vastuullisen yrityksen alkaa olla pakko perustella miksi haluaa rakentaa uudet uudet liiketilat, jos olemassa oleviakin on vapaana. Vähemmästä enemmän pätee myös liiketoimintaan: käsiin saaduista raaka-aineista kannattaa ottaa mahdollisimman paljon arvoa ulos.
Kestävyys- ja vastuullisuusteemat ovat suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuus. Suomessa lähes kaikki on jo valmiiksi tilastoitua ja raportoitua ja tiedonlähteet luotettavia. Epämääräisistä raaka-ainelähteistä sekä pimeästä työvoimasta täytyy pysytellä kaukana. Raportointi osoittaa oman toiminnan vahvuudet ja heikentää epämääräisten kilpailijoiden asemaa. Vastuullisuusraportointivaatimukset laajenevat tästä vuodesta lähtien ja moni yritys on jo lähtenyt liikkeelle vapaaehtoisesti. Siinä on myös opittava kehumaan itseään.
YK:n ilmastokokous COP28 päätti viime syksynä tavoitteesta päästä fossiilisista päästöistä irti. Se ei tapahdu nopeasti, mutta jokainen voi pohtia miten vaikuttavat ne toimenpiteet, joilla tuota tavoitetta lähdetään toteuttamaan. Miten se suhtautuu omaan toimialaan ja miten itse voisi päästä irti fossiilisista raaka-aineista ja energiasta? Päästöttömän energian tuotantoon liittyvät investoinnit tulevat kannattamaan. Myös keinot säästävät energiaa, materiaalia tai saada tuotteet kiertämään tulevat olemaan voittavia konsepteja. Kannattaa hakeutua sinne, missä ruoho oikeasti on vihreämpää.
Aila Janatuinen
Puutuoteteollisuus ry
Johtava asiantuntija, ympäristö ja kiertotalous
