Jyväskylän metsät - virkistystä ja tuloa
Kaupunkien metsänhoito vaihtelee metsän käyttötarkoituksen mukaisesti. Jyväskylän suuren metsäomaisuuden hoidon pohjana on pitkän tähtäimen metsäohjelma. Viestintä ja vuoropuhelu metsäasioista kaupunkilaisten kanssa on tärkeässä asemassa.
Kaupungit metsänomistajina
Kaupungit ja kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia Suomessa. Lähes jokainen kunta omistaa metsää ja näin ollen myös käyttää metsää talous-, virkistys- ja suojelutarkoituksiin.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI hoitaa metsiään kuusi vuotta sitten laaditun Metsäohjelma 2030 -periaatteiden mukaisesti. Metsäohjelmaa oli laatimassa laajapohjainen yhteistyöryhmä, jossa oli edustettuna kaupungin asiantuntijoiden lisäksi kaupunkirakennelautakunta, Jyväskylän yliopisto, Metsähallitus, Luonto-Liitto Keski-Suomen piiri, Suomen Luonnonsuojeluliiton Jyväskylän paikallisyhdistys, Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys, Metsä Group sekä Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry.
Metsissä riittääkin hoitamista, sillä 9300 hehtaarin metsäomaisuudella Jyväskylän kaupunki on viiden suurimman metsää omistavan kaupungin joukossa samalla hehtaarimäärällä kuin Helsinki. Jyväskylässä tosin metsistä osa on talousmetsää, toisin kuin Helsingissä. Pääkaupungin viisinkertainen asukasmäärä tarvitsee enemmän ulkoilumetsiä.
Jyväskylässä metsäpinta-ala on jakaantunut siten, että talousmetsiä sekä ulkoilu- ja virkistysmetsiä on molempia noin 30 prosenttia pinta-alasta. 17 prosenttia metsäalueesta on suojeltu, ja 14 prosenttia ovat asuinalueilla sijaitsevia lähimetsiä. Loppualue kuuluu suojametsään, maankäytön muutosalueisiin ja arvometsiin. Arvometsät sisältävät maisemallisesti tai kulttuurillisesti erityisarvoja, ja metsien hoito on myös sen mukaista, esimerkkinä Jyväskylän keskustan kupeessa oleva harjun alue. Kaupungin metsäomaisuus on melko yhtenäinen ja keskittynyt asuinalueiden läheisyyteen.
Puukauppatuloja Jyväskylän kaupunki sai viime vuonna 1,51 miljoonaa euroa, josta menojen jälkeen jäi kaupungin katteeksi noin 800 000 euroa. Puukauppakumppanin kaupunki kilpailuttaa muutaman vuoden välein. Viimeiset vuodet kumppanina on ollut UPM, jolle Metsä-Multia on urakoinut hakkuut.
Vuoropuhelu ja viestintä ovat tärkeässä roolissa
MONIMUOTOISUUS on tärkeänä ohjenuorana kaupungin metsänhoidossa. Lähimetsiä on hoidettu jo vuosikymmeniä peitteellisen kasvatuksen periaatteella soveltaen eli lähinnä tehty poimintahakkuita. Ulkoilu- ja virkistysalueilla tähdätään myös peitteelliseen kasvatukseen, mutta metsän rakenteen sitä vaatiessa, tehdään myös avohakkuita. Talousmetsissä tehdään niin peitteellistä kuin jaksollista metsänhoitoa metsän rakenteen mukaisesti.
– Jyväskylässä metsä kasvaa luontaisesti hyvin, kaupunki omistaa pääasiassa hyväkasvuista metsämaata. Päämetsätyyppi on tuore kangasmetsä, ja esimerkiksi suota omistamme vain muutama sata hehtaaria, metsäasiantuntija Lassi Savolainen kertoo. – Kaupunkimetsänhoito on hyvin soveltavaa kohteen mukaisesti. Lähimetsissä asiat tehdään eri lailla kuin talousmetsissä. Lähimetsissä hoito on hyvin hienovaraista. Talousmetsissä toimimme reippaammin, mutta sielläkin jätämme monipuolisesti lehtipuustoa sekä säästöpuita ja lahopuuta enemmän kuin sertifiointi vaatii, hän lisää. Jyväskylän kaupungin metsät ovat FSC-sertifioituja.
VIESTINTÄ on kaupunkien metsänhoidossa erityisen tärkeää. Varsinkin lähimetsien hoito aiheuttaa luonnollisesti kaupunkilaisten keskuudessa eniten keskustelua. Jyväskylässä lähimetsien hoidossa on oma ohjelma, jonka mukaan eri asuinalueiden metsiä käsitellään noin 12–15 vuoden välein.
Ennen lähimetsän hakkuiden aloitusta kaupungin metsäosasto lähettää alueen kaikille asukkaille tiedotteen, jossa kerrotaan tulevista toimenpiteistä. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa poistettavaan puustoon tietyin reunaehdoin. – Käymme vuoropuhelua asukkaiden kanssa ja yritämme etsiä yhteisen sävelen. Asukkaat voivat merkata kaadettavia puita tonttia rajaavalta metsäalueelta. Muutoinkin asukkailta toivotaan aktiivista yhteydenpitoa kaupungin suuntaan erilaisista toiveista tai jos asukas haluaa, ettei oman tontin takapuolelta kaadettaisi mitään. Hakkuut ovat maltillisia ja poimintaluonteisia, huonokuntoiset ja vaaralliset puut poistetaan joka tapauksessa turvallisuuden vuoksi.
Kuva: Lassi Savolainen on yksi Jyväskylän kaupungin metsäasiantuntijoista.
"Kaupunkimetsänhoidossa ei voi olla etukäteen ehdoton"
Jyväskylän kaupungilla on kolme metsäasiantuntijaa, joilla kaikilla on omat vastuualueet. Lähimetsissä puita kaatavat tai ovat motokuskin apuna kolme metsätalousteknikkoa. Alueiden asukkaiden aktiivisuus ja mielipiteet vaihtelevat paljon asuinalueittain. Aina ei osaa arvata minkälaisia toiveita ja keskustelua kultakin alueelta syntyy.
Metsäohjelmaa seurataan vuosittain ja toimenpiteiden toteutuksesta laaditaan vuosittainen raportti. Kolmen vuoden välein kaupunkilaisille lähtee kysely, miten metsäohjelman toteutus ja odotukset ovat onnistuneet ohjelman aikana.
Kaupunkien metsäosaston työ on siis sekoitus metsänhoitoa ja vuorovaikutusta. Savolainen toteaakin lopuksi, että – Kaupunkimetsänhoidossa ei missään asiassa voi olla etukäteen ehdoton ja asiat täytyy pohtia usein monesta eri näkökulmasta.
Metsätuhojen torjunta kaupunkimetsissä
Jyväskylän kaupungin metsien merkittävin riski on metsäasiantuntija Lassi Savolaisen mukaan tuuli- ja lumituhot. – Jokainen myräkkä kaataa jossain päin kaupunkia puita rakennusten tai ulkoilureittien päälle. Lumituhoja esiintyy vaihtelevasti. Vuonna 2019 niitä oli paljon, kun lumisen talven ensimmäiset suojakelit tulivat myöhään ja latvoja katkeili paljon.
Vuosien 2021 ja 2022 kuumat ja kuivat kesät lisäsivät kirjanpainajien esiintymiä. Kaupunki on tilannut ilmakuviin perustuvan tekoälyanalyysin muutaman viime vuoden aikana kaupunkimetsissä syntyneistä kuolleista puista, jonka avulla hahmotetaan paremmin tilanne myös kirjanpainajan suhteen. Samalla tuotetaan seurantatietoa kaupungin metsien pystylahopuun määrästä.
Tuhoalueen käsittely riippuu alueen metsästä. Talousmetsässä kirjanpainajien esiinnyttyä, tehdään kuviolla hakkuu ja jätetään lahopuut metsään. Suojelualueella ei tehdä mitään. – Luonto elää omaa prosessiaan, Savolainen toteaa. Tärkeintä kirjanpainajien torjunnassa on ennakoivat toimenpiteet. – Vaikka olemme jo pitkään suosineet sekapuuvaltaista metsänuudistamista, lisäämme sitä edelleen. Harvennukset tulee myös tehdä oikea-aikaisesti, hän pohtii.
Sekapuuston lisänä kaupunki on myös kokeillut istuttaa satoja jalopuun taimia eri puolille Jyväskylää. Metsiin on istutettu muun muassa tammia, vuorijalavia, kynäjalavia, lehmuksia ja pähkinäpensaita.
– Kaikkien näiden levinneisyysalue ei yllä vielä Jyväskylän korkeudelle, mutta seuraamme kuinka nämä täällä pärjäävät. Toiveena on rikastuttaa puulajistoa ja maisemaa lähimetsissä tulevaisuutta ajatellen. Ensimmäisen kasvukauden kokemukset istutuksista ovat hyvät ja suurin osa taimista vaikuttaa selvinneen ensimmäisestä kesästä, Savolainen iloitsee.
Kuva: Keski-Suomen Metsäneuvosto vieraili kesällä Jyväskylän metsissä. Laajavuori on tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue, missä on laajoja alueita suojeltua metsää. Kirjanpainajat ovat löytäneet tiensä tähän kuusikkoon.
Jaa artikkeli
