Westas Group Oy – kahden sahan taktiikalla kannattavaa liiketoimintaa
Kahdessatoista vuodessa Pekka Kopra on tehnyt kahdesta yli satavuotiaasta länsisuomalaisesta sahasta kilpailukykyisen sahayhtiön Länsi-Suomessa.
Kuva: Pekka Kopra (oik.) pysähtyi jututtamaan sahatavaran paketointiin Toni Kättöä ja Marko Junnilaa.
Aktiivista kehitystyötä ja investointiajattelua
Pekka Kopra perusti Westas Oy:n vuonna 2013. Kopralla oli takana lähtö suvun sahafirmasta Versowoodista ja halu jatkaa saha-alalla. Finanssikriisi oli kurittanut sahoja Lounais-Suomessa ja alueella oli ollut pohdinnassa sahajärjestelyt neljän sahan kesken. Kaksi sahoista putosi matkalla pois, ja Pekka Kopra alkoi neuvottelut Raunion Saha Oy:n ja Pihlava Saha Oy:n ostamisesta. Sopimukseen päästiin syksyllä 2013 ja Westaksesta tuli kerta heitolla yksi Suomen suurimmista yksityisistä sahayhtiöistä silloisella noin 300 000 kuutiometrin sahatavaratuotannolla.
Raunion saha Koski Tl:ssä ja Pihlavan saha Porissa jatkoivat Westaksen operatiivisina tytäryhtiöinä. Yrityskaupalla saavutettiin kustannushyötyä, kun hallinto, myynti ja puunhankinta organisoitiin emoyhtiöön. Pääkonttori perustettiin Raunion sahalle, mutta osa hallinnosta työskentelee myös Pihlavassa. Poriin rekrytointi on helpompaa kuin maaseutupitäjä Koski Tl:een. Henkilökunta on ollut mukana sahojen kehittämistyössä aktiivisesti.
– Moni on tehnyt näillä sahoilla pitkän työuran. Kahden sahan yhdistyminen toi henkilökunnalle uusia haasteita, mutta toi myös monelle uutta virtaa työntekoon, toimitusjohtaja Pekka Kopra kertoo.
– Sahoja ajettiin kovasti samaan formaattiin, vaikka Raunion saha oli vahvemmalla pohjalla ja Pihlavan sahalla oli paljon investointivelkaa. Toisaalta omalla tavallaan sahojen erilainen kehitysaste oli hyväkin asia, sillä Pihlavalla pystyttiin katsomaan mallia Rauniosta, Kopra pohtii.
PIHLAVASSA ALKOI heti järjestelmällinen investointiohjelma. Pullonkauloja paikattiin, että tuotantoa saatiin lisättyä. Kuivaamojen investointipäätös tehtiin heti vuonna 2013. Traverssikenttä korvattiin trukeilla ja sahatavaralle rakennettiin uusia katoksia ja varastoja. Joka vuosi investoitiin jotakin.
– Investointiajattelumme perustana on edelleen etsiä tuotannon pullonkaulakohteita, jotka investoidaan seuraavaksi. Olemme investoineet 12 toimintavuoden aikana yhteensä 50 miljoonaa euroa, joista 35 Pihlavan ja 15 Raunion sahalle, Kopra laskee.
Investoinnit ovat tänäkin kesänä pyörineet vilkkaasti molemmille sahoilla. Raunion sahalle asennettiin Finnoksen toimittama laadutusmittari tuorelajitteluun, Jartek Investin sydäntavarakasetti sekä Passimon toimittama trimmeri ja tuplaservovaste kuljettimineen. Pihlavassa Jartek modernisoi rimoittamon ja Valon Kone asensi uuden kuorimakoneen VK9000HD. Lisäksi asennettiin uusi Bruksin hakeseula. Tulevaisuuden suunnitelmissa on tukinlajittelun uusiminen Pihlavaan ja pieniä tehostamistoimenpiteitä Raunion sahalle.
Investoinneilla Westaksen sahojen tuotantomäärä on noussut 460 000 kuutiometriin. – Tuotantomäärissä ratkaiseva tekijä on puun saatavuus. Satakunnassa on melkoisen iso sahakeskittymä, joka asettaa haasteita puunhankinnalle, Kopra toteaa.
"Molemmilla sahoilla niiden tuotantoon paras portfolio"
PUUNHANKINTA on muuttunut vuosien saatossa. Erilaiset regulaatiot ja sertifioinnit ovat lisääntyneet ja metsänomistajat kaipaavat tietoa. – Olemme panostaneet puunhankinnan organisaatioon, sillä jokainen puuta käyttävä yritys on joutunut myös asiantuntijan rooliin. Meillä on myös metsänhoitopalveluja ja luontoasioihin erikoistuneita asiantuntijoita. Metsänomistajille pidetään myös avoimia ovia ja erilaisia tilaisuuksia ja metsäkaupat pyritään tekemään aina henkilökohtaisesti.
Yhtiön hankinta-alue yltää Etelä-Pohjanmaalta etelärannikolle sekä lännessä Tampereelle ja Hämeenlinnaan. 12 vuodessa puunhankinta on keskitetty omiin käsiin ja nykyään vain noin 20 prosenttia hankitaan metsänhoitoyhdistysten ja isojen metsäyritysten kautta. – Uudessa yhtiössä tärkeintä oli rakentaa luotettavaa brändiä metsänomistajia kohtaan ja olemme siinä onnistuneet mielestäni hyvin, Kopra arvioi. Westas ostaa vuosittain 1,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta tukkia on yksi miljoona.
Molemmilla sahoilla sahataan enemmän kuusta kuin mäntyä. Männyn osuus on noin yksi kolmasosa tuotannosta. – Kuusen isompi osuus on markkinoiden sanelemaa. Kuusesta voi tehdä asiakaslähtöisempää tuotetta. Molemmille sahoille on etsitty niiden tuotantoon paras portfolio. Valmistamme asiakkaalle sellaista kokoa ja pituutta, jota he haluavat, Kopra kertoo.
Kuva: Suomen toiseksi vanhimman sahan (Pihlavan saha) saharakennus on rakennettu vuonna 1910. 150 v. juhlavuoden kunniaksi rakennuksen ikkunat on uusittu ja se on saanut pintaansa uuden punamullan. Juhlavuonna järjestettiin avoimet ovet sahalla, hakkuunäytös, henkilöstöjuhla ja kutsuvierastilaisuus kansainvälisille asiakkaille.
Työntekijät, toimitusvarmuus ja tyytyväiset asiakkaat keskiössä
ASIAKASLÄHTÖISTEN TUOTTEIDEN lisäksi Kopra pitää Westaksen kilpailuetuna toimitusvarmuutta.
– Kun asiakasta palvellaan hyvin, kantaa se myös paremmin huonompien aikojen yli. Meillä on pitkäaikaisia asiakkuuksia – monia asiakkaita, jotka olivat asiakkaina jo Raunion ja Pihlavan sahalla ennen Westasta.
Sahatavarasta vientiin menee lähes 90 prosenttia. Suurin osa tuotteista viedään Keski-Eurooppaan, kuten Saksaan, Ranskaan, Benelux-maihin, Italiaan ja Itävaltaan. Japani on edelleen tärkeä vientimaa, vaikka sen merkitys on hieman laskenut viime vuosina. Vientimaita on yhteensä 30. Westas huolehtii itse isojen teollisten asiakkaiden myynnistä, keskisuurten ja pienten yritysten myynti hoituu agenttien kautta.
Pihlavan sahan 150 vuotisjuhlavuoden kunniaksi pidettiin kutsuvierasjuhlat isoille ulkomaisille asiakkaille. – Olemme todella tyytyväisiä, kuinka moni iso asiakas vastasi kutsuun ja saapui Poriin juhliin, Kopra iloitsee.
Biopolttoaineiden tuotanto on ollut Westaksessa aina merkittävässä asemassa. Biopolttoaineet olivat aiemmin yrityksen kolmas tytäryhtiö, mutta on nykyään fuusioitu emoyhtiöön. Sahahake ja kuitupuu lähtevät pääosin Metsä Groupille ja UPM:lle sellun valmistukseen, mutta osa sahan sivutuotteista ohjautuu bioenergiaksi. Westaksella on neljä isoa biopolttoaineterminaalia: Pihlavan ja Koski Tl:n lisäksi Maskussa ja Ylöjärvellä.
SAHATEOLLISUUDELLA ei ole ollut helppoja vuosia rakennusalan alakulon takia. – Kuusta sahaavat sahat ovat pärjänneet paremmin, koska varsinkin Keski-Euroopassa on pitkät perinteet kuusen käytössä. Männylle pitäisi keksiä uusia käyttökohteita ja korvata kuusta männyllä. Hyvälaatuinen kuusi alkaa olla jo niukkuustuote, Kopra arvioi.
Westas on Kopran mukaan pärjännyt hyvin ja päässyt molemmilla sahoilla kohtuullisen hyvään tulokseen. – Tilanne on vakaa ja olemme aika lailla velaton yritys. Westaksella on motivoituneita työntekijöitä ja uskollinen asiakaskunta.
"Sahataan niin kuin aiemmin"
Mitään suuria muutoksia Kopra ei ole yhtiössään tekemässä, mutta pitää oven kuitenkin raollaan hyviä ideoita varten. Seuraava polvikin on jo sitoutunut sahatoimintaan, sillä hänen kaksi tytärtään istuu jo yhtiön hallituksessa. Nähtäväksi jää, johtaako Westasta joskus tulevaisuudessa kuulun sahasuvun neljäs sukupolvi.
Pihlavan Sahan historiikki päättyy tarinaan siitä, kun Pekka Kopran veli Ville Kopra ostaa veljensä Versowood-osakkeet hyvän sahaussuhdanteen jälkeen vuonna 2022. Lehdistö utelee Pekka Kopralta mihin hän miljoonat sijoittaa, johon mies vastaa, että kuinka niin, sahataan niin kuin aiemmin.
Yksinkertaisen lausahduksen voi tämäkin toimittaja hyvin uskoa, kolmannen polven sahamies tekee sitä mitä parhaiten osaa. Mukavan ja vaatimattoman miehen maineessa oleva toimitusjohtaja oli sitä myös tässä haastattelussa – servettien kaunis asettelu mukien korviin oli piste iin päälle ja kirvoitti jo toimittajan ihailevat kommentit. – Olen sanonut täällä muillekin miehille, että jos kahvia juotte, niin osaatte sitä keittääkin.
INFO
Westas Oy
Tuotanto: 460 000 m3 sahatavaraa
Perustettu vuonna 2013. Sahat perustettu vuosina 1875 (Pihlava) ja 1909 (Raunio).
Toimitusjohtaja ja omistus: Pekka Kopra
Puulajit: noin 70 % kuusi, 30 % mänty
Henkilöstö: 150
Liikevaihto: 185 milj. euroa (arvio v. 2025)
Kuva: Pihlavassa on valvomo keskitetty ja uusittu. Sahurin penkillä istuu Valtteri Limnell.
Jaa artikkeli
