On aika saada kansallinen sääntely tukemaan ja kehittämään kotimarkkinaa sekä Suomelle elintärkeää vientiteollisuutta
Vuosikausien vääntämisen jälkeen rakentamislain korjaussarja astui voimaan vuoden vaihteessa. Siihen liittyvä uudisrakennusten päästöraja-asetus oli juuri lausuntokierroksella. Asetusluonnos alitti jo etukäteen hyvin matalalle asetetut odotuksemme – ja sai aikaan syvän huolen. Lopputulos ei tue Suomen päästöjen vähentämistä eikä myöskään huomioi negatiivisia vaikutuksia suomalaiselle teollisuudelle, teollisuuden investointihalukkuudelle ja kilpailukyvylle.
Asetuksessa uudisrakentamisen päästöraja-arvoista lukitaan päästöraja-arvot uudisrakennuksille vuosille 2026 ja 2028, pois lukien pientalot. Myöskään korjausrakentaminen ei kuulu asetuksen piiriin. Luonnoksessa raja-arvot asetettiin niin löysiksi, että Granlundin ympäristöministeriölle laatiman selvityksen mukaan käytännössä mikään ei muuttuisi rakentamisessa. Pitäisikö siis olla huolissaan? Kyllä.
Asetusluonnos ei huomioi rakennustuoteteollisuuden, mukaan lukien puutuoteteollisuuden, jo hyvällä tasolla olevia valmiuksia vähähiilisempiin tuotteisiin. Luonnoksessa viitataan myös kintaalla Granlundin taustaselvityksen havaintoon siitä, että hyvin suunnitellut vähähiilisyyden ratkaisut eivät nosta rakentamisen kustannuksia, vaan parhaimmillaan laskevat toteutuskustannuksia.
Helposti, ilman lisätoimenpiteitä saavutettavat rajat tukahduttavat vähähiilisen rakentamisen kysyntää ja hidastavat teollisuuden innovaatioita ja investointeja. Monilla kunnilla on lisäksi kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet, joita asetusluonnos kyseenalaistaa.
Puutuoteteollisuus on yksi Suomen tärkeimmistä vientialoista. Kotimaan sääntelyn pitäisi tukea ja kehittää teollisuutta ja vientiin panostavia yrityksiä. Tässä tapauksessa päästöraja-arvojen pitäisi heijastaa kehitystä Euroopassa ja luoda vahvaa kysyntää vähähiilisille tuotteille kotimarkkinoilla. Näin puualankin yritykset voisivat osoittaa asiakkailleen hallitsevansa vähähiiliset tuotteet ja ratkaisut kotimarkkinoilla ja olevansa kilpailukykyisiä muilla markkinoilla. Tanskassa valtio, teollisuuden tukemana, on asettanut tavoitteeksi nimenomaan kilpailukyvyn kasvattamisen vihreän siirtymän kirittämillä vientimarkkinoilla.
Puutuoteteollisuus on lausunnossaan esittänyt asetusluonnoksen raja-arvojen tiukentamista – tavoitteena tukea ja kehittää kotimarkkinaa ja samalla Suomelle tärkeää vientiteollisuutta.
Matti Mikkola
Toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
