Puumies-lehden ensimmäisen numeron toisena teemana on perinteisesti koulutus. Toimittajamme Hanna Kaski pyysi puusepänkoulutusta tarjoavilta oppilaitoksilta kuvia ja oppilaiden ajatuksia koulutuksestaan. Ennen joulua käyntiin lähtenyt kyselykierros tuotti positiivisen yllätyksen: useita kuvia ja tarinoita oppilaitoksista eri puolilta Suomea.
Oppilaitosterveisissä oli myös hieman haikea viesti: useassa oppilaitoksessa puusepänkoulutus on päätetty lakkauttaa. Lehdessä oleva oppilaitoslista on karua luettavaa: loppuu-sana esiintyy usean oppilaitoksen nimen perässä. Suurimpana syynä linjojen lakkautuksiin on hakijapula. Siihen yhtenä syynä on teknisen työn sulautuminen osaksi käsityöoppiainetta yhdessä tekstiilityön kanssa. Kipinä opiskeluun hakeutumiseen tulisi saada peruskoulussa, eikä käsityöoppiaine sitä selkeästi tee. Tämän toteaa myös Puuteollisuus ry:n Janne Liias, joka on pilotoimassa Kauhavalla koulujen ja yritysten tiiviimpää yhteistyötä. Sen tarkoituksena on ehkäistä työvoimapulaa puualan lisäksi myös muilta aloilta.
Yliopistohaun taannoisella uudistuksella on ollut varmasti monia hyviä seurauksia. Opiskelijat ovat pystyneet paremmin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen hakeutua opiskelemaan todistuksella ilman lukuisten pääsykoekirjojen luku-urakkaa. Helsingin yliopiston metsätieteellisessä ei myöskään tarvitse ennakkoharjoittelua, niin kuin ammoisina aikoina allekirjoittaneen pyrkiessä opiskelemaan. Hyvä puoli oli se, että kuuden viikon metsänistutuksen ja pystymittauksen sekä kolmen kirjan ulkoa lukemisen avulla tuli jonkin sortin kuva metsäalasta. Nykymenetelmällä sitä kuvaa ei välttämättä ole, ja keskeyttäminen alan vieraaksi tuntumisen takia on todennäköisempää. Siksi metsäopiskelijoiden tutustuttaminen metsäalaan on tärkeää heti opiskelujen alkumetreistä.
Metsäalaan tutustuttamisessa tärkeitä ovat mentorit, joita ammattiliitto Loimukin on kysellyt. Huutoon on vastannut muun muassa Metsähallitus Metsätalous Oy:n uusi toimitusjohtaja Karoliina Niemi, joka mentoroi mielellään metsäylioppilaita. Niemi itse oli innokas opiskelija ja hänellä on hyvät muistot opiskeluajasta. Niemellä on tärkeä viesti opiskelijoille ja meille kaikille: ”Jokaiselle on tärkeää löytää itseään kiinnostava polku. Polkuja on erilaisia, mutta jokaisen polku on yhtä arvokas.” Niemen oma polku on vienyt tutkijasta toimitusjohtajaksi.
SAHATEOLLISUUS on lehden toinen teema. Toimittajamme Petri Puttonen testasi junien kulkua ja matkusti päivän aikana junalla Jyväskylästä Tervolaan ja takaisin aamuvarhaisesta seuraavan vuorokauden puolelle.
Junat kulkivat ajallaan ja Tervolassa Veljekset Vaaralla odotti paitsi kirpakka pakkanen, myös uusia investointeja. Veljekset Vaara on siitä harvinainen sahayritys, että se jalostaa omalla tontillaan suurimman osan sahaamistaan tukeista. Viisi vuotta sitten avatun painumattoman hirren tuotantolaitoksen perustamisen jälkeen yrityksellä tuli painetta tehostaa sahaa tuottamaan jalostukseen sopivaa sahatavaraa.
Neljän vuoden aikana euroja on laitettu muun muassa kuivauskapasiteetin lisäykseen, kombilajittelulaitoksen automaation modernisointiin, kuorimoon ja tukkimittariin. Tuotantoa on lisätty myös työvuoroja lisäämällä. Pohjoisessa on selvästi hyvä draivi meneillään ja markkinoita on laajennettu Ruotsin puolelle.
Kirpakkaa talven jatkoa!
Hanna Luoma
